Taidegalleria Art Fridassa, Korkeavuorenkatu 25, Helsinki, järjestetään 22.2.–13.3 Naisten Kalevala -näyttely. Seitsemän suomalaista, Kalevalan inspiroimaa naistaiteilijaa tuo näyttelyyn teoksiaan. Näyttelyn kaikille avoimia avajaisia vietetään 22.2. klo 12–16. Vapaa pääsy.

Kalevalalla on merkittävä rooli naisille Suomessa, se tarjoaa sekä positiivisia että haastavia esimerkkejä. Kalevalassa esiintyy useita vahvoja naisfiguureja. Heillä on kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat tarinoiden kulkuun. Tämä on rohkaissut naisia tunnistamaan oman voimansa ja merkityksensä. 

Kalevala auttaa naisia ymmärtämään omaa kulttuurista identiteettiään ja historiaansa. Kalevalassa monet naishahmot ovat yhteydessä luontoon, mikä symboloi naisten roolia elämän ja kasvun lähteenä. Eepos voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, kun naiset jakavat ja tutkivat yhdessä sen tarinoita.

Näyttelyn taiteilijat:

Espoolaisen taidemaalarin Marja Blomsterin karjalainen evakkoisä kuoli nuorena. Elias Lönnrot korvaa hänen esi-isänsä ja Kalevalan runot häneltä puuttuvat perinnekertomukset. Näyttelyyn häneltä tulee akryylivärejä ja savea yhdistäviä teoksia, kuten Raudan synty ja Tuulen synty.

Lahtelainen kuvataiteilija Susanna Judin aloitti Elämänpuu-teossarjan 1995. Puilla on juuret, ja Kalevala luo hänelle juuret omaan kulttuuriperintöömme. Kalevala on hänelle läheinen karjalaisen evakkoisän kautta. Pyhät puut -teokset on toteutettu sekatekniikalla.

Heinolalaista kuvataiteilija Henna Paasosta ovat inspiroineet Kalevalan naishahmot, kuten Ilmatar, Aino, Pohjan neiti ja Marjatta. Paasonen käyttää teoksissaan akryylivärejä ja kasveilla värjättyä, virkattua lankaa.

Kangasalla asuvalle kuvataiteilija Riitta Santala-Köykälle Kalevalan luonto ja sen taruolennot ovat voimakas inspiraation lähde. Häneltä tulee näyttelyyn akryyli- ja öljyvärimaalauksia, kuten Ikuturso ja Tuonen hauki.

Kuusamolaisen kuvataiteilija Anu Turusen äiti ja isovanhemmat lähtivät kahdesti evakkoon Viipurin maalaiskunnasta Pohjanmaalle. Siksi Kalevalan runot kodittomuudesta koskettivat häntä. Turunen työskentelee pastelli- ja öljyväreillä. Teos Mull´ on korvessa kotini, kankahalla kartanoni, tuulessa tulisijani, satehessa saunan löyly on toteutettu pastelliväreillä.

Ylöjärveläinen kuvanveistäjä ja kuvataiteilija Marjo Suikkanen on kiinnostunut Kalevalan Sotka-linnusta. Muna on hänelle maailman täydellisin muoto, ja koko maailmankaikkeuden rakenne on feminiininen. Näyttelyyn häneltä tulee sekatekniikalla ja öljypastelleilla toteutetut työt sekä patinoitu kipsireliefi nimeltä Sotkan pesä.

Kirsi Vahtera on seppämestari, kuvanveistäjä, muotoilija ja kulttuuritoimija, joka on työskennellyt suurimman osan urastaan Kalevalan ja suomalaisen mytologian parissa. Taide-esineiden lisäksi hän on luonut Neidonvaaja- ja Veljeni-korusarjat. Hänet on palkittu vuoden taideseppänä 2020. Vahtera tuo näyttelyyn raudasta valmistettuja teoksia ja valokuvia. 

Galleria on auki ke-to 11–17, la 11–16 ja su 12–16. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Anu Turunen: Mull´ on korvessa kotini, kankahalla kartanoni, tuulessa tulisijani, satehessa saunan löyly. 71,5 x 94,5 cm. Pastelli. Tekovuosi 2008.