Feďan Paušu:

Nygyne aiga on rauhatoinda

Mie sain raštavana podarkaksi Tuomo Kallioniemen kirjuttaman kniigan: Karjala 1944. Sinä kerrotah tarkkah venalazien, sillozen Neuvostoliiton suurhyökkävyksestä Kannaksella. Suomi sai suurin uhravuksin häkytettyö vihaniekkoin työndymizen lopulda Tali-Ihantala alovehella da Stalin seizatti hyökkävyksen 13.7.  Sen jälgeh venalazet opittih katkata Suomi Ilomančin kautti. Hyökkävys torjuttih da emänkuun 15. pnä Stalin seizatti sengi operatsien. Rauhansobimus allekirjutettih 15.9.1944.

Hos ehot oli jygiet, iččenäzys säilyi.  Suomen pidi vie ajua sakemannit pois Norveigin puolella. Luovutetun alovehen nuanruadajilla ozutettih uuvet eländäkohat. Algoi ennennäkemätöin ruadamine. Nygyne sugupolvi nägöy tulokset.

Karjalazien oza on ainos ollun jygie. Kahen vallan rajalla eläjes on vuozisadoin aigah jiädy monet kerrat voinan jalgoih, Konzago on jouvuttu kuundelemah ruoččalazien frunketusta, konzago venalazien budbetusta. Vägevämmän ižännän iändä näit aivin on pidän kuunnella.

Muailman tilanneh on mänös huonoh suundah. Veńa oppih väďävyttiä Ukrainua eigä kuńńivoita ni vouze kanzoinvälistä oigevutta.  Izrail on vastan kovalla käjellä Hamasin hyökkävykseh. Afrikassa toratah. Monenmoista briiččua ruatah. Ezim. vasta vai katkattih Päivänouzumeren yhtevyskuabelit.

Kohta näjemmä midä Yhysvallan prezidentta Trump suau aigah. Ainagi paginat on lujat. Hiän lubua loppie voinan Ukrainassa terväh. Tiettäväne kaikin sidä tovessah vuotetah. Tiedoloin mugah venalazie saldattoi on kuollun n. sadatuhatta da ukrainalazie viizkymmentuhatta. Ruanittuloi da niistieksi jiänehie on moninkerdane miärä.

Veńalazien kiuzuamizet koskou dai Suomiegi. Viimizet vieštit luovutetun Karjalan alovehelda kerdou, sto sielä on miän erähien pidäjien sodaurholoin kalmoimualoilda hävitetty muistomerkkilöi sobimuksie nouvattamatta. 

Tulevazuon nägymät suau mielen atkalaksi. Pidäy kuitengi toivuo, sto alganun vuozi toizi tolkkuo eri mualoin johtajilla da suadais sobu da loppie keskinäzet torat. Erimielizyöt tuo ainos eniten goŕua tavallizella rahvahalla.

Ykskai miän pidäy omassa eloksessa oppie kaikelleh eliä rauhassa, suvaija toine toista da auttua hiänalazie. Meillä karjalazilla on monipuoline da arvokas kuľttuuraperinneh hoijettavana. Se on dai Karjalan Liiton tiemana tänä vuonna. Se heimo kestäy, mi kuńńivoittau ezi-izien perindyö!

Nengozilla duumainnoilla jatkamma matkua eloksen dorogalla. Duumaiče siegi lugija, voitko midä ruadua oman karjalazen identitietan hyväkse.

Paavo Harakka

Sanastoa suomeksi: raštavana = jouluna, podarkaksi = lahjaksi, kniigan = kirjan, häkytetyksi = pysäytetyksi, opittih = yrittivät, emänkuun = elokuun, muanruadajilla = maanviljelijöille, jygie = raskas, voinan = sodan, väďävyttiä = kurittaa, ni vouze =  ollenkaan, briiččua = vahinkoa, terväh = nopeasti, saldattoi = sotilaita, ruanittuloi = haavoittuneita, niistieksi = vaivaseksi, sodaurholoin = sankarivainajien, atkalaksi = alakuloiseksi, goŕua = kärsimystä, nengozilla = tällaisilla, duumainnoilla = ajatuksilla

Paavo Harakan pakina on julkaistu Karjalan Kunnaat 1/2025 -lehdessä. Karjalan Kunnaat -lehti postitetaan Karjalan Liiton jäsenseurojen henkilöjäsenille kotiosoitteeseen neljä kertaa vuodessa: helmi-, kesä-, syys- ja marraskuussa. Jos et vielä ole jäsen, liity helposti tästä >>