Mummon ryijy

Seinältämme katselevat mummoni Hiljan perintöryijyn säännölliset helkatyttöjen rivit. Joskus mietin, mitä kaikkea ryijyn tytöt ovatkaan kokeneet ja nähneet. Heidät on kahteen kertaan kiireessä otettu Kirvun Hakolahden Anttilan talon seinältä ja kietaistu mukaan evakkotaipaleelle. Missä kaikkialla tytöt ovat  matkanneet, Hämeenkyrössä, Jalasjärvellä,  Karkussa, Pakaalla ainakin, näin  muistan isä-Riston kertoilleen. Lopulta tytöt päätyivät Kärkölään Kaunisvaaran tilalle Teuronjoen rannalle. Kaunisvaarassa muistan lapsena ryijyn vieraskamarin seinällä. Pariin otteeseen tytöt vielä muuttivat, ensin Hilja-mummon matkassa eläkepäiville Lahteen ja sitten isä-Riston perimänä tänne Hämeenkosken perukoille.

Ryijy on ollut onnetarten suosiossa, kun se on hyväkuntoisena selvinnyt nuo monet mutkat ja matkat. Onnettarella oli sormensa pelissä myös silloin, kun mummo ryijyn sai. Ryijy on arpajaisvoitto ja tehty talkoilla. Mummo itsekin on ollut ryijyä solmimassa. Tietoa siitä, milloin arpajaiset on pidetty, ei meillä ole. Helkatytöt-ryijy on tekstiilitaiteilija Impi Sotavallan suunnittelema.  Aihe liittyy Ritvalan helkajuhliin, joissa perinteenä on helkavirsiä laulavien neitojen kulkue. Ryijyn malli ja ohje on julkaistu Kotilieden numerossa 1/1932, mutta tarkkaa suunnitteluvuotta ei julkisista lähteistä löydy.

Teksti ja kuva: Sinikka Jalo, os. Niukkanen