Lappeenrannan museot on alueellinen vastuumuseo maantieteellisenä vastuualueenaan nykyinen Etelä-Karjala sekä taiteen osalta myös Kymenlaakso. Näiden lisäksi Lappeenrannan museot tallentavat suomalaisaikaista kulttuurihistoriaa myös luovutetun Karjalankannaksen alueilta aina Jaakkimasta Terijoelle. Taiteen osalta tallennusalue kattaa lisäksi Suomenlahden saaret. Lappeenrannan museot tallentavat niin kuvia, esineitä kuin taideteoksia kokoelmiinsa.

Karjalakannas on tallennusalueena valtakunnallisesti kiinnostava, koska lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde luovutettuun Karjalaan. Jos oman suvun historia ei liity luovutettuun Karjalaan, moni ainakin tuntee jonkun, jonka juuret ulottuvat sinne. Viipuriin ja Karjalaan liittyvät aineistot herättävätkin valtakunnallista kiinnostusta.

Viipurin pienoismalli ja Wiipuri-museon säätiön keräämät kokoelmat 1970-luvulta lähtien ovat olleet tärkeä perusta Lappeenrannan museoiden karjalaiskokoelmille. Wiipuri-museon säätiön esinekeräyksen avulla haluttiin tallentaa Viipurin kulttuuriperintöön oleellisesti liittyviä aihealueita: teollisuutta, kauppaa, liikennettä, poliisia, puolustusta, tullia, rakennustoimea, kunnalliselämää, taidetta, kirkkoa, kouluja, urheilua, palveluita ja oikeuslaitosta. Näistä aiheista koostuvatkin museon Viipuriin liittyvät kokoelmat. Wiipuri-museon säätiön keräämä kokoelma siirtyi Etelä-Karjalan museoon vuonna 1976 ja museo on jatkanut tämän kokoelman kartuttamista.

Vuonna 1972 perustettiin ruotsinkielinen Tyrgils-museon säätiö. Wiipuri-museon säätiön tapaan sen tarkoituksena oli kerätä Viipuriin liittyviä kokoelmia. Erityinen painopiste oli ruotsinkielisten viipurilaisten kulttuuriperinnön ylläpitäminen. Kokoelmiin kerättiin niin valokuvia, arkistomateriaalia, taideteoksia, esineitä ja kirjoja ja kokoelma deponoitiin Etelä-Karjalan museoon. Sittemmin säätiö siirsi arkisto- ja valokuva-aineiston sekä kirjallisuuden Svenska Litteratursällskapetille. Lappeenrannan museoilla on kuitenkin edelleen deponoituna Tyrgils-museon kokoelmien esineitä ja taideteoksia.

Tärkeä osa karjalaisuutta kuvaavia kokoelmia ovat talvisodan alta evakuoidut esineet Käkisalmen museosta, jotka siirtyivät Etelä-Karjalan museoon vuonna 1961. Näiden kokoelmien kerääminen ajoittuu 1900-luvun alkuun. Esineistössä näkyy vahva aikakauteen liittyvä typologinen tallentamistapa sekä erityisesti katoavan talonpoikaiselämän tallentaminen. Valitettavasti osa sodan alta pelastuneista esineistä tuhoutui Etelä-Karjalan museon tulipalossa vuonna 1972.

Viipurin historiallisen museon kansanpuvut ovat vuosikymmeniä olleet kiinnostava tutkimuskohde eri alojen tutkijoille. Kansanpuvut on kerätty entisen Viipurin läänin alueelta ja ne ovat alun perin olleet osa Viipurin historiallisen museon kokoelmia. Puvut on jaettu Lahden museoiden ja Lappeenrannan museoiden kesken. Samoin on toimittu Victor Svaetichinin akvarellien kanssa, nekin on jaettu Lahden ja Lappeenrannan museoiden välillä. Svaetichinin akvarellit kuvaavat rakennettua ympäristöä eri puolilta Karjalankannasta.

Aarno Piltzin (1922–1986) karttakokoelma voitaneen laskea myös osaksi museon karjalaisia kokoelmia. Metsänhoitaja Aarno Piltz harrasti karttojen keräilyä ja tutkimusta koko ikänsä. Erityinen kiinnostus hänellä oli Karjalaan liittyviin karttoihin. Piltzin karttakokoelma on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja laajuudessaan kiinnostava kokonaisuus.

Tunnetuin luovutettuun Karjalaan liittyvä esine museossa lienee Viipurin pienoismalli. Aloitteen pienoismallin rakentamisesta teki Aarno Piltz, joka ymmärsi kerättyjen karttojen, valokuvien, arkistoaineistojen ja muistitiedon mahdollisuudet yksityiskohdiltaan tarkan pienoismallin tekemisessä. Pienoismalli esittää Viipuria 2.9.1939. Pienoismalli konservoitiin ja sen valaistus uusittiin vuosien 2021 ja 2022 aikana ja se on parhaillaan esillä Etelä-Karjalan museossa osana uudistettavaa perusnäyttelyä Etelä-Karjalan tarinaa. Viipurin pienoismalli jatkaa uusien sukupolvien lumoamista kertomalla 1930-luvun vilkkaasta ja elävästä suomalaisesta Viipurista.

Jalmari ja Juha Lankisen kuva- ja arkistokokoelma hankittiin Lappeenrannan museoille vuonna 2017. Viipuri-aiheiset ennen julkaisemattomat kuvat herättivät laajaa kiinnostusta valtakunnallisesti, mutta sen lisäksi aineistot ovat kiinnostaneet Finnan kautta myös ulkomailla. Kokoelman tutkimisessa on vielä runsaasti potentiaalia.

Lappeenrannan taidemuseon Viipuriin ja Karjalan kannakseen liittyviä keskeisimpiä tallennuskokoelmia ovat Viipurin Taiteenystäväin, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamauksen, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön, William ja Ester Otsakorven säätiön sekä Onni ja Helmi Karttusen säätiön kokoelmia. Myös Lappeenrannan taidemuseon omat kokoelmat ja Viipuri-kokoelma sisältävät Karjalaan liittyviä taideteoksia.

Lappeenrannan museot kartuttavat edelleen luovutettuun Karjalaan liittyviä kokoelmiaan. Painopiste tuntuu luontevalta ja tärkeältä, sijaitseehan Lappeenranta lähellä itärajaa. Yhteydet venäläisiin kollegoihin olivat aktiiviset ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa. Myös museon henkilökunnan tekemät lukuisat opinto- ja työmatkat ylläpitivät osaamista luovutetun Karjalan nykytilanteesta. Luovutettuun Karjalaan liittyviä kokoelmia käytetään museo omissa näyttelyissä ja niitä myös lainataan muille museoille. Museon sisäisen käytön lisäksi myös ulkopuoliset tutkijat tekevät tutkimusta kokoelmiin kuuluvista objekteista.

Viipuriin ja Karjalankannakseen liittyvät kokoelmat karttuvat enää melko harvoin. Luovutettuun Karjalaan liittyvien kokoelmien lisäksi Lappeenrannan museot tallentavat ja esittelevät laajasti entisen Viipurin läänin kulttuurihistoriaan ja kuvataiteeseen liittyviä kokoelmia. Lappeenrannan museoille on kunnia-asia ylläpitää ja edistää karjalaisten kokoelmien säilymistä ja esittelyä sekä ylläpitää ja jakaa karjalaisuuteen liittyvää kulttuuriperintöä.  Tällä hetkellä karjalaisia kokoelmia voi nähdä Etelä-Karjalan tarinassa, eli Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyssä. Tulevana kesänä Lappeenrannan linnoituksessa sijaitseviin museoihin on kesän ajan ilmainen sisäänpääsy, joten lämpimästi tervetuloa tutustumaan museoihimme!

Teksti: Reija Eeva
Kuvat: Etelä-Karjalan museo

Kansikuva: Pyöreää tornia ja kauppahallia esittävä yksityiskohta Viipurin pienoismallissa. Kuva Tuomas Nokelainen, Lappeenrannan museot.

Itämainen koristeastia ja muita esineitä pelastettiin vuonna 1940 talvisodassa palaneesta Viipurin historiallisesta museosta. Kuva: Tuomas Nokelainen, Lappeenrannan museot.

Jalmari Lankisen ottama kuva Piispankadulla sijaitsevasta Cröell'in talosta, mistä avautuu näkymä Viipurin Pohjoissatamaan. Jalmari ja Juha Lankisen kuva- ja arkistokokoelma sisälsi harvinaisia värivalokuvia 1930-luvun lopulta. Kuva: Jalmari Lankinen, Lappeenrannan museot.