Äitini Eila Innasen (s. Heija) evakkoreppu. Eila oli 5-vuotias, kun evakkoon lähtö tuli maaliskuussa 1940. Eveliina-äiti oli tehnyt pussin alunperin puolisolleen Onnille kihlalahjaksi irtokaulusten säilytystä varten. Evakuointikäskyn tultua Eveliina ompeli kiireesti pussiin olkahihnat, läpän ja napit. Eila sai omille tavaroilleen repun. Matka alkoi Simpeleen rautatieasemalta ja sujui kuin Evakonlaulussa, oli hätää, ahdasta ja velliä väliasemalla. Somerolla oli kuitenkin ystävällinen vastaanotto ja hyvä evakkopaikka.

Heijan perhe asui Parikkalan Lamminsalolla. ”Kottiin” päästiin takaisin jatkosodan aikana, mutta lopullisessa rajanvedossa alue jäi Neuvostoliiton puolelle ja perhe joutui jättämään taas kotinsa.

Repussa on nyt säilytyksessä toisen Parikkalan evakon, Syväorossa syntyneen isäni Yrjö Innasen lapsena keräämiä tulitikkuaskien kansia. Yrjön perhe oli evakossa Rantasalmella, minne Heijan perhe tuli naapuriksi.

Teksti ja kuvat: Helena Tiainen

Eilan evakkoreppu.

Tulitikkuaskien kansia.