Piipun olemassaolon ensimmäiset tiedot kertoo vuonna 1936 syntynyt Vuokko Rasi Töysästä. Vanhempia kertojia ei enää ole. Vuonna 2023 evakko Vuokko kertoo piipun olleen isänsä Juho Ijäksen (s. 1891 Lumivaara Harvio, k. 1967 Töysä). Kotonaan Lumivaarassa ennen sotia Juho poltti piipussa kessua ja Kumolan osuuskaupasta ostettua Jymy-tupakkaa.

Kessun Juho viljeli tilallaan Kumolan Losumäessä. Kessupenkit hän puhdisti tarkasti rikkaruohoista; ei saanut olla yhtään heinää. Kerätyn kessun Juho kuivasi tuvassa ylhäällä hirsien päällä tai riihessä. Kessun kuivauksen aikana ikkunat peitettiin, ettei valoa tullut. Juhon tytär Vuokko muistelee suuria kessun lehtiä: ”Kessun lehdet olivat 40–50 cm pituisia. Lapsesta ne näyttivät todella suurilta!” Kuivauksen jälkeen Juho käytti kehittelemäänsä silppuamiskonetta. Kone silppusi kessun sauhuttelulle valmiiksi.

Jymy-tupakkaa isä Juho pyysi Vuokon ostamaan koulusta palatessaan Kumolan Osuuskaupasta. Vuokkoa hävetti ja koulukaverit saattoivat kiusata tupakanostosta. Tämän takia Vuokko viivytteli kaupalla niin kauan, että kaverit olivat lähteneet kotiin ja osti vasta sen jälkeen isälleen Jymyä.

Ensimmäisellä evakkomatkalla Kemijoki-varressa Koivussa piippu oli mukana. Piippu palasi Ijäksen perheen mukana Lumivaaraan ja lähti mukaan toiselle evakkomatkalle. Asuttautuminen tapahtui Töysään. Juho kuoli vuonna 1967 ja piippu siirtyi Juhon pojalle Matille, myös Töysään. Matti toisinaan näytti vieraille piippua. Hän poltti piippua tuvassa näytösluontoisesti, kertoo Matin tytär Raija. Matti Ijäs säilytti isänsä piippua kamarin seinällä. Siinä se roikkui nahkahihnassa. Vuokko muistaa hihnassa olleen painavan helmen, mutta helmi on kadonnut. Matti nukkui pois, samoin hänen vaimonsa Maire (os. Pakkala, Töysä) sekä heidän poikansa Juha-Matti. Raija palasi kotitaloon. Piippu löytyi Matin korjaamosta, piharakennuksesta. Piippu haisee kessulle ja tupakalle. Se on poikki varresta, siitä kohtaa mistä alkaa varren pehmeä osa. Osa vartta on värjättyä nahkaa.

Teksti ja kuva: Pirjo Jaatinen