Isoäidin vihkihuivin tarina

Äitini Anja Irene Paakin (os. Rehmonen) omistuksessa oli hänen äitinsä vihkihuivi. (Anja s. 8.3.1930 Uusikirkko k. 2010 Karuna). Huivi oli ainoa Karjalasta muistoksi jäänyt esine, joka äidilläni oli. Silkkihuivi oli alun perin isoäitini Loviisa Matintytär Rehmosen (os. Juva), s. 14.8.1886, k. 3.8.1940 vihkihuivi.

Loviisan hääpäivä oli 11.12.1904. Hän meni naimisiin isoisäni Mikko Joonaanpoika Rehmosen kanssa. (Mikko s. 19.8.1882 Uusikirkko, k. 9.5.1954 Karuna.)

Kotoisin ja asuivat Uudenkirkon Sortavalan kylässä, Suomen lahden rannalla.

Loviisa Rehmonen kuoli evakkoreissun aikana sairauteen sairaalassa Vihdissä vuonna 1940.

Äitini Anja Rehmonen oli tuolloin 10 v. Äitini oli nuorin sisaruksista. Aili-siskosta tuli hänelle saamieni tietojen mukaan vara-äiti.

Isoisäni Mikko Rehmonen asettui asumaan evakkoreissujen jälkeen Pikku-Karjalan kylään Karunaan perheensä kanssa, talon valmistuttua. Osa lapsista oli jo aikuisia ja heillä oli omat perheet, he asuivat muualla. Äitini meni naimisiin saman kylän pojan, Mauno Paakin, kanssa v. 1950.

– Silkkihuivi oli meillä pitkään Karunassa äitini Anja Irene Paakin kapioarkussa käärittynä sanomalehteen ja rullalla. Muistan omasta lapsuudestani, miten kapioarkkua ja käärettä avattiin silloin tällöin ja katsottiin sitä.

– Sain käyttää sitä itse, kun oli vanhojen päivä Paimion lukiossa vuonna 1980 – silloin pukeuduttiin nimenomaan vanhoihin vaatteisiin – minulla oli äitini vanha, musta leninki ja tämä huivi.

Ehkä joskus 1990-luvulla äitini sanoi, että nyt tämä kyllä otetaan esille. Huivi on siitä lähtien ollut koristeena esillä hänen makuuhuoneessaan käyttämättömän jalkalampun päällä ja on siellä edelleenkin.

Huivi on jännän tumman lilan värinen – olisikohan huivi tuotu aikoinaan Pietarista. Rehmosen veljeksillä oli Uudenkirkon Sortavalan kylässä kaljaaseja, kalastivat – ja tekivät reissuja Pietariin, Viipuriin, kauimmillaan kuulema Tanskaan asti. Niillä kuljetettiin myyntiin kaloja, polttopuita, maatalouden tuotteita yms.

Kuvat ja teksti: Päivi Paakki

Isoäidin silkkihuivi on nykyisin jalkalampun koristeena. Kuva: Päivi Paakki