Suomen itäisin kylä Möhkö sijaitsee Pohjois-Karjalassa Ilomansissa, Koitajoen kainalossa. Kylä muodostui aikoinaan Suomen suurimpiin kuuluneen järvimalmiruukin ympärille.

Senaatin lupa perustaa rautaruukki Möhköön annettiin vuonna 1836. Kuitenkaan lupaa anonut ilomantsilaissyntyinen Carl Gustaf Nygrén ei rahoitusongelmien vuoksi voinut aloittaa ruukin rakentamista. Vuonna 1847 perustusoikeus ja tulevan ruukin maa-alueet myytiin pietarilaisveljeksille Carl ja Adolf von Rauchille. Varsinainen ruukin teollinen toiminta aloitettiin vuonna 1849. Tuolloin valmistuivat ruukin ensimmäinen masuuni, ruukin päärakennus Pytinki, kaupparakennus Ambari sekä vanha kanava, joka tuotti vesivoimaa masuunin käyttöön.

Tuotannon kasvaessa ja tekniikan kehittyessä ruukkia uudistettiin. Vuodesta 1871 Möhkön ruukilla toimi kaksi eri ikäistä masuunia. Masuunit olivat valtavia, noin 12,4 metriä korkeita sulatusuuneja, joiden ympärillä oli lautarakenteiset suojarakennukset. Masuunien lisäksi ruukilla oli myös muita tuotantolaitoksia, kuten kaksi pajaa, mylly, saha, piki- ja hiilitehdas ja puuhiilen sivutuotteena valmistuvan tervan ja tärpätin tuotantotilat.  

Möhkön ruukki.

Ruukki oli suuri työllistäjä

Ruukilla työskenteli paljon työntekijöitä monissa eri tehtävissä. Tarvittiin työnjohtajia ja konttorihenkilökuntaa. Ruukin teollisen työn tekijöitä työskenteli muun muassa masuuneilla, pajoissa, sahalla, myllyssä, hiiliuuneilla ja varastoilla. Sadat ihmiset ruukin ympäristössä saivat työtä malminnostosta, hiilenpoltosta sekä rahdinajosta. Ruukilla ja sen palveluksessa työskenteli parhaimmillaan pari tuhatta työntekijää.

Möhkössä tarvittiin myös itsenäisiä käsityöläisiä. Suutarilla, räätälillä, nahkurilla, puusepällä, kirvesmiehellä ja muurarilla oli tärkeä rooli kylän palveluiden tuottajina, sillä Ilomantsin kirkonkylän palveluiden äärelle matkaa oli yli 20 kilometriä.

Möhkö vierailukohteena

Nykyään Pytingissä sijaitsevat ruukkimuseon Malavista sukunaksi – Raudan tie ja Möhkö sodassa -näyttelyt sekä museokauppa Ruukinpuoti.

Kahdesta masuunista on jäljellä kivistä ja tiilestä rakennettuja perustuksia, sulatusuunin eli tominan pohjat sekä aavistuksia puhallus- ja laskuaukoista. Masuunien raunioiden ja päärakennuksen lisäksi museoalueella on kaksi kanavaa, uimahuone Ryöppy, paja sekä laaja puistoalue Möhkönkosken partaalla.

Vanhan kaupparakennus Ambarin Metsien Möhkö -näyttelyssä esitellään metsätyötä ennen sen koneellistumista.

Möhkö sodassa -näyttely Pytingissä tutustuttaa Möhkön sotavuosiin. Talvi- ja jatkosota aiheuttivat suuria menetyksiä myös Ilomantsille, sillä se menetti runsaan kolmanneksen maa-alueestaan. Myös Möhkön tienoo oli sotanäyttämönä. Talvisodassa kylä joutui neuvostojoukkojen miehittämäksi ja suuri osa ruukin alueen rakennuksista tuhoutui.

Museoalueen laidalla sijaitsee asuntoproomu Manta, joka toimii kesäkahvilana. Läheisyydessä sijaitsee myös puulajipuisto Möhkön Arboretum sekä viehättävä vanha hautausmaa, jonne ensimmäisenä haudattiin ruukinhoitaja Aksel Berner-Saloheimon tytär Helvi vuonna 1901. Lisäksi Petkeljärven kansallispuisto sijaitsee helpon auto-, pyörä- tai venematkan päässä.

Teksti: Heidi Koponen, amanuenssi, Ilomantsin museosäätiö sr
Kuvat: llomantsin museosäätiö sr

Lue koko juttu Karjalan Kunnaat 1/2024 -lehdestä. Karjalan Kunnaat -jäsenlehti postitetaan kotiin kaikille Karjalan Liiton jäsenille.
Tietoa jäseneksi liittymisestä >>.