Elämää turvallisuuspolitiikan polttopisteessä

Viimeisestä sotavuodesta on 80 vuotta. Ehdimme viimeisimpinä vuosikymmeninä tottua itärajan ylitse tapahtuvaan vilkkaaseen kulttuurivaihtoon, vapaampaan matkailuun ja kaupalliseen kehitykseen monin tavoin. 

Ukrainan sodan seurauksena menivät Saimaan kanava, Allegrot, ratahankkeet, tuotannolliset ja EU-rahoitteiset investoinnit, Kaukoidän suorat lentoreitit sekä matkailun ja liike-elämän tulovirrat, jotka näkyivät yritysten tuloksissa. Matkailu loppui molempiin suuntiin. Erityisesti Etelä-Karjalalle takkiin on tullut tosi paljon. Päivittäinen myynti venäläisasiakkaille ennen koronasulkua ja sotaa oli miljoona euroa päivässä. Viime syksynä Venäjä lisäsi painetta ja aloitti kolmansien maiden ns. pakolaisten avustetun muuttovirran Suomeen. Tämä johti meidän puoleltamme rajan sulkemiseen. Suomen ja Venäjän rajanylityspaikat pysyvät edelleen tätä kirjoitettaessa suljettuina, merkittävimpinä etelästä lähtien Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra. Ainoastaan rautatierahdit pakotteiden sallimassa laajuudessa ylittävät rajan Vainikkalassa.

Rajavartiolaitos on näyttänyt osaamisensa huipputaitavana viranomaisena ja tehokkaana turvallisuusorganisaationa. Rajalle ruvetaan rakentamaan pitävää 200 kilometristä raja-aitaa harkittuihin kohtiin ja koko itärajaa valvotaan tarkasti. Etelä-Karjalassa Venäjän vastainen raja on pitkälti asutettu ja tieverkko metsäautoteineen on jokseenkin kattava. Rajan lähellä asuvaa väestöä rajavartiostot kiittelevät parhaana rajaturvallisuuden valvonnan tukena.

Valitettavasti näkymät lähivuosikymmenille Venäjän suuntaan eivät ole toiveikkaita. Kaakkois-Suomi tarvitsee nyt tukea ja investointeja. Paras turvallisuuden tae on pitää raja-alueet elinvoimaisina. Rajan pinnassa ei pelota, mutta turvallisuudesta on huolehdittava, kuten toimivista puhelin- ja nettiyhteyksistä. Karjalainen järjestötoiminta ylläpitää Etelä-Karjalassa yhteisöllisyyttä, muistuttaa maamme ja Karjalan historian vaiheista sekä luo uskoa siihen, että hankalistakin ajoista selvitään yhteistoiminnalla.

Kirjoittaja on liittohallituksen jäsen ja Etelä-Karjalan piirin varapuheenjohtaja Erkki Suuronen.
Kuva: Rajavartiolaitos

Lue koko juttu Karjalan Kunnaat 1/2024 -lehdestä. Karjalan Kunnaat -jäsenlehti postitetaan kotiin kaikille Karjalan Liiton jäsenille.
Tietoa jäseneksi liittymisestä >>.