Viipurissa 1937 syntynyt presidentti Martti Ahtisaari oli aito Karjalan evakko. Hän joutui pakenemaan pikkupoikana sotaa kahdesti: ensin talvisodan syttyessä 1939 ja uudelleen 1944.

Ahtisaarten uusi kotitalo valmistui Vuokselaan vain kuukautta ennen toista lähtöä, eikä sitä ollut ehditty vielä maalata. Sinne se jäi ovet lukittuina.

Ahtisaari ei ollut kotiseutuaan ikävöinyt Karjalan evakko vaan kosmopoliitti, jonka toimintakenttänä oli maailma. Hän kävi varhaislapsuutensa Karjalassa ensimmäisen kerran vasta vuonna 2000 päättyneen presidenttikautensa jälkeen.

Presidenttinä Ahtisaari ei halunnut vierailla Karjalassa. Se olisi voitu tulkita hänestä vääryyden hyväksymiseksi. Hän ei tuntenut sinne enää mitään kytkentääkään, Ahtisaari tunnusti 2009 kirjassa Matkalla.

Ahtisaaresta tuli kansainvälinen nimi YK-tehtävissä vaikeiden konfliktien sovittelijana jo ennen nousuaan presidentiksi 1994. Hänen karjalainen taustansa oli jäänyt uutisvälityksessä pimentoon. Se tuli voimalla suomalaisten tietoon Ylen Tuttu juttu Show’ssa presidentinvaalien toisella kierroksella 1994, kun Ahtisaari huudahti hämmentyneenä:  ”Voi peijoona, miten karjalaispoika voi unohtaa, että tekee aivan erinomaista karjalanpaistia!”

Ahtisaari oli kehaissut tekevänsä maukkaita lihapullia. Eeva Ahtisaari nimesi miehensä bravuuriksi karjalanpaistin.

Teksti ja kuva: Risto Uimonen

Lue koko juttu Karjalan Kunnaat 4/2023 -lehdestä. Karjalan Kunnaat -jäsenlehti postitetaan kotiin kaikille Karjalan Liiton jäsenille.
Tietoa jäseneksi liittymisestä >>