Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Vietämme joulua ja monia muita vuotuisia juhlia, kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä, maakunnilla on omat ruokareseptinsä ja lapasmallinsa. Myös kesämökkeily sekä metsän antimien käyttö kuuluvat olennaisesti kulttuuriimme. Aineeton kulttuuriperintö yltää kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin.

Aineeton kulttuuriperintö on terminä uusi, mutta ilmiönä ja ihmisten kulttuurisina käytäntöinä yhtä vanha kuin ihmiskunta. Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen mukaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Aineettomaan kulttuuriperintöön sisältyy ilmiöitä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvilta toiselle.

Unescon sopimuksessa aineeton kulttuuriperintö on samanaikaisesti perinteistä, nykyhetkessä olevaa ja elävää. Sopimuksessa keskitytään vaalimaan sellaista perinnettä, jolla on juuret menneisyydessä, mutta jota edelleen harjoitetaan. 

Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi, kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla. Suomessa luettelointi on aloitettu vuonna 2016 avaamalla Elävän perinnön wikiluettelo. Se tarjoaa erilaisille yhteisöille mahdollisuuden esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään sekä saada uutta tietoa elävistä perinteistä Suomessa. Luetteloon kootaan esittelyjä elävästä perinteestä. Ehdotuksia wikiluetteloon voivat tehdä erilaiset yhteisöt eli esimerkiksi yhdistykset, organisaatiot tai ryhmä yksityishenkilöitä. Samalla luettelo on yksi tilaisuus osallistua elävän perinnön monimuotoisuuden vaalimiseen.

Wikiluetteloon on ilmoitettu useita karjalaisia perinteitä. Luettelosta löytyvät niin karjalainen kansantanssi, karjalanpiirakkaperinne, rotinat kuin säräperinne Lemilläkin. Ortodoksisesta perinteestä mukana ovat ristisaattoperinne, praasniekat sekä virpominen.  

Teksti: Leena Marsio

Lue koko juttu Karjalan Kunnaat 3/2023 -lehdestä. Karjalan Kunnaat -jäsenlehti postitetaan kotiin kaikille Karjalan Liiton jäsenille.
Tietoa jäseneksi liittymisestä >>