Karjalan sankarihautausmaat ovat jälleen huomion keskipisteenä. Talvella saimme tietää Koiviston sankarihautausmaan muistomerkkien purusta ja nyt kesän lopuksi vastaavasta uhasta Kirvussa. Koiviston muistomerkki oli pystytetty vajaa viisi vuotta sitten ja Kirvun vuonna 1993.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on Suomen ja Venäjän välisen vuonna 1992 solmitun sotilashautausmaita koskevan valtiosopimuksen suomalainen neuvotteluosapuoli. Venäjällä vastaava viranomainen on Vojennyje Memorialy (Kansainvälisen sotilas- ja muistoyhteistyön liitto).

Vojennyje Memorialy tulkitsee nyt valtiosopimusta niin, että alueviranomaisten kanssa tehdyt sopimukset eivät ole päteviä ja vaativat kunkin hautausmaan osalta uutta Vojennyje Memorialylle osoitettua hakemusta. He viittaavat Venäjän lainsäädännön muutokseen vuonna 2012 koskien sankarihautausmaiden hallintaa ja hautausmaamuistomerkkien pystytyslupaa.

Vaikka venäläinen osapuoli tulkitsee, että kaikki suomalaisten sotilaiden hautapaikat on kunnostettu ilman valtiosopimuksen edellyttämiä toimenpiteitä (lupia), he kirjoittavat kuitenkin: ”Yhdymme asenteeseenne siitä, että hautapaikkojen olemassaolo on oikeutettu, mutta johtuen siitä, että hautapaikkojen kunnostamisen sopimisprosessia käytäessä saattoivat puuttua viitteet Vojennyje Memorialy -liittoon, minkä johdosta pyynnöt saattoivat jäädä tulematta meille.”

Huomion kohteena ovat muistomerkeissä olevat suomenkieliset tekstit ilman venäjänkielistä käännöstä.  Tähän on vedottu Kirvun osalta paikallisissa tiedotusvälineissä. Tekstit "Vapauden puolesta 1939–1944 vv. Kuulukoon heille siunattu maa" tai ”Harlun sankarivainajien muistolle 1939–1944” on myös otettu esille epäselvinä.

Karjalan Liiton hautausmaavaliokunta on ryhtynyt toimenpiteisiin Venäjän viranomaisten vaatimusten vuoksi. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kautta on toimitettu Vojennyje Memorialylle kaikkien sankarihautausmaiden nimet, koordinaatit ja haudattujen määrät vuosina 1918, 1939–1940 ja 1941–1944.

Hautausmaavaliokunta on pyytänyt keväisen infon jälkeen pitäjäseuroja ja muistomerkkejä pystyttäneitä säätiöitä toimittamaan uudet, määrämuotoiset hakemukset pikimmiten tai viimeistään syyskuun aikana Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle, joka huolehtii kääntämisestä ja osoittamisesta oikealle venäläiselle taholle. Päädyimme pyytämään hakemukset pitäjäseuroilta, koska halusimme minimoida sisältöjen virhemahdollisuuden, jos hakemukset olisi tehty keskitetysti www.karjalansankarihautausmaat.fi -tiedoston pohjalta.

Edelleen on selvitettävänä, miten voimme toteuttaa tässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa mahdolliset hautamuistomerkkien tekstien muutostyöt. Venäläinen osapuoli vaatii suunnitelmien tekemiseen ja niiden toteuttamiseen heidän hyväksymänsä tahot. Yhtenä vaihtoehtona on tuotu esille, että hautamuistomerkkien läheisyyteen voitaisiin pystyttää monikieliset yhtenäiset infotaulut, joissa QR-koodiin voitaisiin yksityiskohtaisestikin kirjoittaa hautausmaan historiaa, tietoja ympäröivästä siviilihautausmaasta ja kirkollisista rakennuksista.

Teksti: Martti Talja

Juttu on julkaistu Karjalan Kunnaat 3/2023 lehdessä.