Elmi Tsokkisen muistomitali myönnettiin Loimolan Voima -yhtyeelle huhtikuussa pidetyssä liittokokouksessa Karjalatalolla. Yhtye esittää uutta, karjalankielistä musiikkia.

Loimolan Voima -yhteen takana ovat veljekset Mika Saatsi ja Niko Saatsi.

– Ajatus karjalankielisen bändin perustamisesta syntyi 2018. Ensimmäiset musiikkikappaleet valmistuivat 2019 ja debyyttialbumi Ruttomužikan kyynäl vuotta myöhemmin, kertoo Niko Saatsi.

Työnjako on selkeä. Niko Saatsi vastaa sanoituksista. Mika Saatsi säveltämisestä. Musiikkityyliltään Loimolan Voima on folkyhtye, joka soittaa akustista musiikkia hyödyntäen esimerkiksi syntetisaattoria.

– Viime kesänä olimme keikalla muun muassa Kaustisilla. Konsertoimme siellä bassolla ja akustisella sähkökitaralla. Bändi toimii hyvin myös akustisena.

Sanoitusten läpileikkaava teema on karjalaisuus. Musiikin avulla he haluavat nostaa esille niin menneitä tapahtumia kuin ajankohtaisiakin asioita.

– Sanoituksissa iso teema käsittelee vaikeita kokemuksia, joita karjalaiset ovat joutuneet kohtaamaan ja toiseuden tunne. Musiikin avulla pyrimme tuomaan esille karjalaisuutta ja rakentamaan sitä.

– Karjalankieliset ilmaisut ovat hyvin rikkaita, on mistä ammentaa sanoittaessa. Koulutukseltani olen historiantutkija, joten sitä kauttakin on tullut ymmärrystä kulttuureihin ja kiinnostusta kieleen.

Yhtyeen nimi, Loimolan Voima, on ollut alun perin suistamolaisen urheiluseuran nimi.

– Ukilla ja mummilla oli Suistamossa Saatsima-niminen tila, josta on enää kivijalka jäljellä. He olivat ensin evakossa Laihialla ja Lapualla, kunnes 1945 saivat tilan Nurmeksen Savikylästä. Oma isämme ehti syntyä Lapualla. Nurmeksessa oli paljon siirtokarjalaisia. Siinä ympäristössä karjalan kieli säilyi äidinkielenä.

Niko Saatsin tietoisuus karjalan kielen uhanalaisuudesta heräsi aikuisiällä ja osittain vaimon suvun kautta. Vaimon sukujuuret ovat Suojärvellä.

– Lapsena karjalan kieli oli enemmän hassuttelukieli. Appiukollani on ollut suuri vaikutus siihen, että olen löytänyt karjalankielisen kirjallisuuden. Samalla olen havahtunut karjalan kielen asemaan ja sen säilyttämisen tärkeyteen. Kieli kantaa kulttuuria.

Hän painottaa sitä, miten tärkeää kielen käyttäminen on sen säilymisen kannalta. Kieli, kuten muukin kulttuuri on uusiutuvaa.

– Uudistettu, nykypäivän sanoja sisältävä karjalankielinen sanakirja olisi tarpeen. Livvinikarjalaa on kehitetty, mutta muutkin karjalan murteet kaipaisivat huomiota. Karjalan kielellä pitäisi olla virallinen status samoin kuin viittomakielellä, saamella ja romanikielellä.

Karjalan Liiton Loimolan Voimalle myöntämän Elmi Tsokkisen ansiomerkin Saatsit kokevat arvokkaaksi osoitukseksi karjalan kieleen kiinnitetystä huomiosta. Elmi Tsokkisen kunniamerkki vaalii runonlauluperinnettä.

– Kulttuuri elää ajassa ja on siten muuttuvaa. Kieli on luova työkalu. Karjalan kulttuuri sinällään on tavattoman rikas, olipa kyseessä ruoka-, tapa- tai vaikkapa ortodoksinen kulttuuri. Se antaa paljon sisältöä elämään, pohtii Niko Saatsi.

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Loimolan Voima esiintyi Karjalan Liiton liittokokouksessa huhtikuussa 2023.

Tämä on lyhennelmä jutusta, joka on julkaistu Karjalan Kunnaat 2/2023 -lehdessä.
Lue koko juttu Karjalan Kunnaat -näköislehdestä >>