Karjalan Liiton puheenjohtaja Outi Örn on alkuvuoden aikana selvittänyt, mitä kuuluu nyky-Suomen rajojen sisäpuolella olevaan Karjalaan. Tammikuussa hän tapasi Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen (tiedote 9.2.2023) ja maaliskuun viimeisinä päivinä vuorossa oli Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

Kysyttäessä Markus Hirvoselta hänen karjalaisista juuristaan selviää, että hänen sukujuurensa ovat osittain luovutetulta alueelta. Hänen mummonsa oli kotoisin Ruskealasta ja joutui jättämään kotinsa sotien myötä. Evakkotaival vei hänet Pohjanmaan kautta lopulta Pohjois-Karjalaan. Hirvonen kertoo käyneensä joitakin vuosia sitten mummonsa kotitalon kivijalkaa etsimässä isänsä kanssa. Maakuntajohtajan äiti on puolestaan Etelä-Suomesta eli sitä kautta juuria löytyy myös muualta, mutta karjalaisuus tuntuu vahvana.

 

Ukrainan sodan järkyttävän suuret vaikutukset

Mutta mennään sitten tarkemmin Pohjois-Karjalan nykytilanteeseen ja erityisesti Ukrainan sodan vaikutuksiin Pohjois-Karjalan aluetalouteen. Hirvosen mukaan sodan vaikutukset Pohjois-Karjalaan ovat olleet ”järkyttävän suuret”.  Sota muutti kokonaisuudessaan Pohjois-Karjalan aluekehittämisen paradigmaa. Aiemmin Venäjä nähtiin mahdollisuutena ja aluekehittämisen tukijalkana. Suomen ja Venäjän välillä oli toimiva ja hengittävä yhteys, johon kuuluivat mm. kauppa ja turismi sekä kansalaisyhteiskunnan toiminta. Nyt maiden välille on laskeutunut rautaesirippu. Myös sillä on iso henkinen merkitys, että entisestä yhteistyörajasta on tulossa Naton itäraja.

Sodan ja sitä kautta tyrehtyneen yhteistyön vaikutukset ovat olleet myös taloudellisia. Noin 140 miljoonaa hävisi viennistä ja turisteja on kadonnut satojatuhansia. Venäjältä tuli Pohjois-Karjalan alueelle ennen myös paljon puutavaraa, biomassaa ja lannoitteita, joiden poisjäänti on vaikuttanut aluetalouteen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiivista on se, että vastaavia raaka-aineita ryhdyttiin hankkimaan paikallisilta, mutta toisaalta yritysten kilpailukyky on ollut koetuksella kasvaneiden kotimaisten tuotteiden kustannusten myötä. Myös Saimaan kanavan hiljentymisellä on ollut merkittävät vaikutukset Pohjois-Karjalan yrityksille, koska paljon raaka-aineita ja tuotteita kuljetettiin ulkomaille sen kautta. Nyt vastaavat kuljetukset ajetaan Kotka-Haminan satamiin. Raiteilla ei kuitenkaan ole vastaavaa välityskykyä, eivätkä teiden kunto ja rekkakapasiteetti vastaa täysin kanavan puutteeseen.

Oma merkittävä vaikutuksensa Ukrainan sodalla on ollut EU-rahoitukseen. Noin 56 miljoonaa rahoituksesta on jäädytetty, kun rajayhteistyö päättyi. Kaikkiaan Hirvonen näkee vaikeana uskoa, että yhteistyö palautuu entiselleen enää meidän elinaikanamme.

 

Karjalainen kulttuuri hyödyntämättömänä voimavarana

Mennään keskustelussa syvemmälle karjalaisuuteen ja tiedustellaan maakuntajohtajalta, että kuinka karjalaisuus näkyy Pohjois-Karjalassa. Hänen mukaansa karjalaisuus näkyy todella paljon, mutta se on niin itsestäänselvää, etteivät ihmiset sitä monesti juurikaan huomaa. Pohjois-Karjalassa näkyvät arjessa karjalaisuuteen liitetyt ominaispiirteet, kuten iloisuus, avoimuus, yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus. Karjalaisuus on siten hyvin syvällä ihmisten sisimmässä. Hirvonen toivoisi kuitenkin näkevänsä karjalaisuutta enemmän kulttuurin parissa. Jos Pohjois-Karjalaan tulee esimerkiksi maakunnan ulkopuolelta vieraita, joille haluaisi esitellä karjalaisuutta, niin voi olla vaikea löytää karjalaista musiikkia tai vaikkapa karjalaista pitopöytää vieraille tarjottavaksi, ainakin Joensuun alueelta. Hänen mukaansa karjalaiset lähtökohdat voisivat näkyä siten Pohjois-Karjalassa enemmänkin.

Miten maakuntajohtaja Markus Hirvonen haluaisi houkutella maakunnan ulkopuolisia ihmisiä löytämään karjalaisuuden Pohjois-Karjalasta? Hän nostaa esille alueen ainutlaatuisia ympäristöjä, joissa karjalaisuus näkyy edelleen. Esimerkiksi Bomba Nurmeksessa ammentaa vahvasti historiasta ja perinteistä, mutta edustaa kuitenkin modernia matkailua ja nykykarjalaisuutta. Ilomantsi on toinen kohde, jonka Hirvonen nostaa esille aidon karjalaisen kulttuurin kehtona. Sieltä löytyy karjalaista musiikkia, ruokaperinnettä ja rakennuskulttuuria esimerkiksi Parppeinpirtin ympäristöstä. Kolmantena Hirvonen nostaa esille vielä Puukarin pysäkin Valtimolla, joka tarjoaa majoituksen ohella puhtaista raaka-aineista karjalaiseen tapaan tehtyä aitoa lähiruokaa. Pohjois-Karjalassa on siten hyvin lähellä perinteistä karjalaisuutta olevia kohteita, mutta nämä katoavat, jos niitä ei ylläpidetä tai käytetä.

Maakuntajohtaja Markus Hirvonen pohdiskelee tapaamisen päätteeksi, kuinka karjalaista kulttuuria voisi tuoda esille vielä enemmän, koska se on edelleen pääosin hyödyntämätön voimavara. Kotimaiset ja kansainväliset matkailijat ovat pitkälti jo nähneet kuuluisat isot kaupungit ja kohteet ja myös esimerkiksi Lappi on monille tuttu kohde. Ihmisillä on alkanut herätä kiinnostus uudenlaisia kulttuureja ja esimerkiksi ruokaperinteitä kohtaan. Siten kysyntää tälle ainutlaatuiselle kulttuurille on, mutta se edellyttää, että karjalaiset itse lähtisivät luomaan yritystoimintaa. Voisiko matkailutoimijoiden ja Karjalan Liiton välille syntyä jonkinlaista yhteistyötä, Hirvonen pohdiskelee. Sitä jäämme mielenkiinnolla odottamaan.