Karjalan Liitto on myöntänyt Liiton korkeimman ansiomerkin emeritus professori Tapio Hämyselle, kansallispukuvalmistaja Soja Murrolle ja Karelia-puhallinorkesterille. Tapio Hämynen on tehnyt laajoja tieteellisiä tutkimuksia Karjalan historiasta, Soja Murto pitää vahvasti yllä karjalaista käsityöperinnettä ja Karelia-puhallinorkesteri tuo musiikillaan esille karjalaisuutta.

Pro Carelia -kunniamerkki on luovutettu vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on tehnyt merkittävällä tavalla karjalaisuutta tunnetuksi oman työnsä tai luottamustehtäviensä kautta.

Laaja-alainen historiantutkija Tapio Hämynen

Karjala ja karjalaisuus tutkimuskohteena on Karjalan Liiton toimintavuoden teema, joten siihenkin osuvasti liittyen Liitolla on kunnia myöntää Pro Carelia Karjalaan liittyvää tutkimusta koko työuransa edistäneelle emeritus professori Tapio Hämyselle.

Tapio Hämynen on työurallaan Itä-Suomen yliopiston Suomen historian professorina tutkinut laajasti Karjalan historiaa, erityisesti karjalaisten väestö-, perhe-, talous- ja sosiaalihistoriaa. Näihin teemoihin liittyviä julkaisuja ovat muun muassa ”Liikkeellä leivän tähden – Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880–1940”, ”Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset – Kirkko- ja koulukysymys Raja-Karjalassa 1900–1923”, Suojärven historiaa käsittelevät teokset sekä osuudet Viipurin läänin historiaa käsittelevissä teoksissa. Monia muita kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja unohtamatta.

Hämynen on ollut mukana myös Karjalaa ja karjalaisuutta käsittelevissä laajemmissa hankkeissa. Keskeisiä näistä ovat muun muassa vuosina 2006–2008 toteutettu hanke ”Evakuoimatta jäänyt siviiliväestö talvisodassa” sekä vuosina 2010–2012 toteutettu Suomen Akatemian rahoittama hanke ”Rajalla halkaistu kansa. Karjalaisten kansallisidentiteetin, uskonnon ja kielen kehitys 1809–2009”. Hämynen johti mainittuja hankkeita. Tutkimustyön ohella ansioita on tullut myös opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvistä tekijöistä.

Kansallispukuvalmistaja Soja Murto – Hidasta tekemistä ja uudistusmieltä

Pro Carelia -ansiomerkki myönnetään ensimmäisen kerran käsityöläiselle.
Imatralainen kansallispukuvalmistaja Soja Murto tunnetaan kokonaan käsintehdyistä puvuista. Nuorena kärsimätön tekijä on iän karttuessa löytänyt hitaan tekemisen arvon. Samalla hän on jalostanut perinteestä uutta.

Hänen valmistamiensa kansallispukujen kaikki työvaiheet eli kankaan kudonta, kirjonta ja ompelu, ovat käsityötä. Erityistä kärsivällisyyttä vaatii kirjonta, joka työläimmillään voi tarkoittaa 150 työtuntia vaativan rekon, naisen puseron kirjaillun osan valmistamista. Siinä kirjontapiston pituus tai paremminkin lyhyys lasketaan pohjakankaasta lanka langalta.
– Käsin ompelu on myös omalla tavallaan meditatiivista, Soja Murto kuvailee.

Soja Murto seuraa ammatissa vanhempiaan, vaikkei alun perin ajatellutkaan lähtevänsä käsityöläiseksi.
Sisustuskankaiden mallisto ja mittatilausompelu olivat hänellä mielessä, mutta äidin kautta tulleet kansallispukukankaiden tilaukset veivät omaan suuntaansa. Soja Murto opettaa myös pukujen valmistusta.

Vuonna 2017 Soja Murto palkittiin vuoden käsityöläisenä, jonka valitsee Suomen käsityön museo. Tuolloin hänet jo tunnettiin verkossa toimivana, verkostoituneena ja uudistavana kansallispukujen valmistajana, joka muun muassa on kehittänyt jokavuotisen kansallispukujen tuuletuspäivän.

Soja Murto on ollut laatimassa useita tarkennettuja pukuja, joista menetetyn Karjalan alueille sijoittuvat Kuolemajärven (2011) ja Jääsken puku (2014).  
–    Kuolemajärven puku oli ensimmäinen ja tähän mennessä haastavin hanke, johon olen osallistunut. Sen yhteydessä kehitin uudelleen unohtuneen tavan tehdä paidan rekko-osuuden kirjontaa.

Uusien pukujen suunnittelusta ja aiempien mallien tarkistamisesta vastaa Kansallispukukeskus. Työtä ohjaa asiantuntijoista koostuva raati.
Soja Murto on halunnut saattaa myös kauniit, kudotun näköiset kuosit arkikäyttöön kaikkien saataville. Hän on ideoinut Kansallispukuraidat-malliston, joukon painokankaita, joiden kuviot on painettu erilaisille materiaaleille. Valokuvaan perustuva painojälki toistaa käsityön kuvaa vaikkapa trikoon sileällä pinnalla. Siitä voi ommella mieleisensä vaatekappaleen.

Sinfonisen puhallinorkesterin juuret Viipurissa

Pro Carelia -mitali voidaan myöntää myös yhteisölle. Karelia-puhallinorkesterin juuret ovat Viipurissa, jossa vuonna 1908 perustettiin Viipurin rautatieläisten soittokunta. Talvisodan aikana soittokunnan soittimet ja nuotisto onnistuttiin pelastamaan junavaunussa Helsinkiin.
Vuonna 1975 soittokunta pääsi muuttamaan Käpylään Karjalataloon, jossa toiminta nykyäänkin jatkuu noin 20 soittajan voimin. Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta otti vuonna 1979 käyttöönsä esiintymisnimen Karelia-puhallinorkesteri. Puhallinorkesterin kapellimestarina toimii Heino Koistinen.

Karelia-puhallinorkesteri on Karjalan Liiton pitkäaikainen ja hyvä yhteistyökumppani.  Orkesteri voi hyvin ja korona-ajan hiljaiselon jälkeen muutama uusi soittaja on tullut riveihin mukaan, sanoo Karelia-puhallinorkesterin puheenjohtaja Johan Karsten.
Sinfoninen puhallinorkesteri on joustava kokoonpano, joka taipuu moneen, kevyestä viihteestä vakavaan seremoniamusiikkiin. Orkesterin täysikokoiset soitinryhmät – sektiot – luovat mahdollisuuden tulkita myös isompia teoksia. Puhaltimien lisäksi laaja lyömäsoitinryhmä kellopeleineen ja patarumpuineen tuo sointiin syvyyttä ja juhlallisuutta.

Pro Carelia -ansiomerkit luovutettiin Karjalan Liiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä lauantaina 23.4.2022.