Karjalan Liiton liittohallituksen puheenjohtaja Outi Örn valitsi Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Maria Lähteenmäen toimittaman Laatokka – Suurjärven kiehtova rantahistoria -kirjan ja liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Eevaliisa Kurki valitsi Vuoden karjalaiseksi pitäjäkirjaksi Markku Vauhkosen toimittaman Muistojen Rautu -kuvateoksen. Pitäjäkirjoista kunniamaininnan sai impilahtelaisjuurisen Sari Suvannon Sukkaset suureksi iloksi.

Vuoden karjalainen kirja

Laatokka – Suurjärven kiehtova rantahistoria

Toimittanut: Maria Lähteenmäki, SKS

Voittajakirjaa voidaan luonnehtia termeillä tutkittuun tietoon perustuva, monitieteinen, näkökulmiltaan runsas ja näkemyksiltään tuore.
Järvet hallitsevat pitkälle Suomen kansallista mieltä ja maan maisemaa. Siten on hämmästyttävää, että tämä teos on vasta ensimmäinen historiaesitys Euroopan suurimmasta järvestä Laatokasta, ”karjalaisten merestä”, ja sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä.
Monitieteinen teos käsittelee Laatokan ranta-alueiden ja laajan valuma-alueen teollistumista, sota-ajan tuhoja, muistin paikkoja ja saaristoelämän muutoksia sekä suurjärven saastumista ja puhdistumista yli sadan vuoden aikajänteellä.

Teoksessa otetaan monella tapaa raikas ja uudenlainen näkökulma aiheeseen. Lähtökohtana on esimerkiksi, että vaikka puhutaan ”karjalaisten merestä”, niin yksistään Laatokan suurjärven sosioekonominen vaikutus on ulottunut siihen laskevia ja siitä pois virtaavia vesistöjä pitkin satojen kilometrien päähän itse järvestä ja laajemmalle kuin yhteen valtioon. Lisäksi kautta teoksen tavoitteena on tekijöiden mukaan myös ollut murtaa kansallista, jopa nationalistista, katsetta sellaistenkin rantojen historioissa, jotka ovat olleet transnationaalisia, monietnisiä ja historiallisesti kiisteltyjä. Teoksen tuoreus tulee myös siitä, että käsittelynsä saavat kiinnostavien ja ehkä perinteisten historiallisten näkökulmien ohella mm. tuoreemmat näkökulmat, kuten ympäristöhistoria ja moniaistilliset muistikokemukset.
Juuri tämänkaltaisia uusia avauksia tarvitaan Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvään tutkimukseen, jotta aihepiiri säilyy kiinnostavana yhä uusille sukupolville. Siksi tämä kirja on ansainnut paikkansa vuoden karjalaisena kirjana.

Outi Örn
Karjalan Liiton liittohallituksen puheenjohtaja

Vuoden karjalainen pitäjäkirja

Muistojen Rautu

Toimittanut: Markku Vauhkonen, Rautuseura

Muistojen Rautu poikkeaa aikaisemmista pitäjäkirjoista, sillä yli viisisataasivuinen kirja on koottu kokonaisuudessaan valokuvista. Koulupiireittäin hienosti kuvattuna kunkin alueen asukkaita 1900-luvun alusta alkaen. Kirjan runsas kuvitus, noin tuhat viisisataa kuvaa niihin liittyvine laajoine teksteineen, antaa hyvää tietoa sen aikaisesta elämästä Raudussa. Kirja kertoo myös hyvin paikkakunnan elinkeinoista, ihmisistä, heidän kodeistaan, tapahtumistaan, perhejuhlistaan ja rautulaisista työnsä ääressä. Useimpiin kuviin on löydetty niissä olevien henkilöiden nimitiedot. Tämä on tärkeää tietoa, kun nykyiset rautulaisjuuriset etsivät tietoja esivanhemmistaan ja suvustaan. Lukuisat koulukuvat oppilaineen ja opettajineen ovat myös hyvä hakemisto omien juuriensa etsijälle.

Kirjan tekijä, Markku Vauhkonen on tehnyt suuren työn kirjaan koottujen valokuvien parissa kootessaan niitä koulupiireittäin kirjaksi. Hän kertoo kirjan saatesanoilla, että koronapandemia vapautti hänet muista menoista tämän kirjan kokoamiseen. Merkittävää on myös se, että kirjan valokuvat sekä runsas määrä kuvia, joita ei kirjassa ole, on digitoitu talteen. Toivottavasti tämä antaa mahdollisimman monelle rautulaisjuuriselle kimmokkeen tutustua esi-isiensä Rautuun sekä löytämään sieltä oman karjalaisen identiteettinsä.

Tässä kirjassa yhdistyvät hienosti Raudussa eläneet suvut, kylät ja koko pitäjä. Markku Vauhkosen ja Rautuseuran julkaisema Muistojen Rautu ansaitsee tulla valituksi vuoden karjalaiseksi pitäjäkirjaksi.  

Kunniamaininta Sukkaset suureksi iloksi -kirjalle

Toimittaja Sari Suvanto, Otava

Sukkaset suureksi iloksi -kirjan kirjoittaja Sari Suvanto on oivaltanut hauskan ja ajankohtaisen tavan tuoda esille sukunsa tarinaa. Neuloosipandemiahan on vallannut koko Suomen! Esivanhempien tarinat valokuvineen yhdistyvät kirjoittajan omaan tulkintaan kustakin kirjan henkilöön liittyvästä tarinasta tai mielikuvasta. Kirjaa selatessani tuli itsellenikin heti mielikuva minkälaisen sukkamallin ja miksi tekisin Gustava-mammastani ja Eeva-mummostani tai omasta Hilja-äidistäni. He kaikki olivat varsinaisia käsityön monitaitajia.

Kirjassa olevat tarkat neulontaohjeet ja mallit kuvineen eivät pitäisi olla aloittajallekaan ylivoimaisia. Kiitos Sari Suvannolle, tämä kirja on erittäin piristävä ja tervetullut lisä erilaisten neuleoppaiden joukkoon. Ei muuta kuin tutkiskelemaan omaa sukuaan ja neulomaan "sukusukkia", vielä ehtii neuloa monta paria pukinkonttiin!

Eevaliisa Kurki
Karjalan Liiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja