Tutkiva journalisti Pentti Stranius kirjoittaa Sortavalasta uudessa Karjalassa. Se oli pieni suuri funkiskaupunki.

Sortavala eli 1930-luvulla hurjan suomalaisrakentamisen aikoja. Tuolloin kaupunki sai paljolti nykyisen muotonsa – ja katujen nimetkin suomalaistettiin Sortavalan viettäessä 1932 jo 300-vuotispäiväänsä kaupunkina.

Suomalaisten puukorttelien rinnalle nousivat upeat liikerakennukset ydinkaupungin keskustaan juuri ennen talvisotaa. Vuonna 1932 rakennettu Karjalansilta oli insinööritaidon upea näyttö ja maineikkain oli tietysti Vakkolahden rantamaisemaan pystytetty varsinainen funkkishelmi, Erkki Huttusen & Onni Tarjanteen yhteinen luomus, Sortavalan Seurahuone.

Rakennustaidetta tutkineen Samu Aarnion Funkis Karjalassa (2016) on hieno esitys juuri Sortavalan sotaa edeltäneen ajan arkkitehtuurista.

Matkailun maamerkeiksi sittemmin nousseet Eliel Saarisen Winterin huvila eli “Tarulinna” sekä Pauli Blomstedtin Jääskeläisen huvila Kirjavalahdessa saavat Funkis Karjalassa-teoksessa myös ansaitsemansa huomion.

Pohjois-Karjalan Historiallisen yhdistyksen julkaisema Ylirajaiset kaupungit Sortavala & Viipuri (2018) kertoo sadalla sivullaan paljon paitsi Sortavalan vaiheista suomalaiskaupunkina, myös sen kansainvälisyydestä ja erilaisten identiteettien rakentumisesta.

Ismo Björnin Sortavala kansallisten kamppailujen rajalla -artikkeli käsittelee niin rakennusperinnettä ja sen nostamista surkeasta tilasta kuin säilyneitä historiallisia muistomerkkejäkin.

Myös Joensuussa julkaistu Sortavala (2020) on monipuolinen tietoteos. Sen keskeisestä sisällöstä vastaavat tutkijat Tapio Hämynen ja Hannu Itkonen. Kirjassa käydään läpi kaupungin rakentumisen, elinkeinojen ja väestöhistorian päävaiheet sen perustamisesta 1632 aina vuoteen 1917.

Sortavala esittäytyy niin maanpuolustuksen, uskonnon, koulutuksen kuin kulttuurin ja laulujuhlien sekä liikunnan ja muun nousevan kansalaistoiminnan näkökulmista. Sivistys ja terveydenhoito olivat arvossaan.

Vähän ennen talvisotaa se oli vain 5000 asukkaan pikkukaupunki, mutta merkitykseltään väestömäärää paljon suurempi. Kulttuurikaupunkina se oli tunnettu mm. Sortavalan Seminaarista ja monista sitä käyneistä opettajista. Se oli myös Karjala-oluen, jääkiekkoseura KalPan sekä esimerkiksi näyttelijä Lasse Pöystin ja kirjailija Yrjö Kokon synnyinkaupunki.

Jossitellakin voi; mikä mahtaisi olla Sortavalan asema tämän päivän suomalaisena Laatokan rantakaupunkina? Entäpä Joensuun rooli siinä jossittelussa?

Joensuuhun 30 vuotta sitten muuttaneen tutkija Alexander Izotovin haastatteluun ja väitostutkimukseen – Mapping Sortavala: Local Identity Formation in a Soviet and Post-Soviet Border Town (2018) – pääset tutustumaan uudessa Karjala-lehdessä 2/2023 joka tulee painosta 29. syyskuuta 2023.

Jutun kuvassa Jukka Ikosen ikuistama Seurahuone nyky-Sortavalan katukuvassa.