15.4.2023
TIEDOTE

Pro Carelia -merkki on Karjalan Liiton korkein ansiomerkki

Pro Carelia -kunniamerkki on luovutettu vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on tehnyt merkittävällä tavalla karjalaisuutta tunnetuksi oman työnsä tai luottamustehtäviensä kautta. Pro Carelia -kunnianosoituksia on luovutettu rajallisesti. Ensimmäisen Pro Carelia -merkin saaja oli tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vuonna 2000. Merkki on myönnetty muun muassa politiikan, kirjallisuuden, musiikin, tieteen, taiteen, kulttuurin ja median alalla toimineille merkittäville henkilöille. Ansiomerkin myöntää Karjalan Liiton hallitus.

FT, taidehistorioitsija, tietokirjailija Anna Kortelainen palkittiin Pro Carelia -kunniamerkillä

Karjalan Liiton tämän vuoden toimintateemana ovat visuaaliset taiteet, joten mikä olisikaan sopivampaa kuin myöntää Pro Carelia ansiomerkki taidehistorioitsija Anna Kortelaiselle. Hän väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2002 taidemaalari Albert Edelfeltistä. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia taidehistorian, naisten historian ja lääketieteen historian aloilta sekä lisäksi elämänkertoja ja novelleja. Taidehistoriaan liittyvät teokset käsittelevät Albert Edelfeltin ohella myös mm. runoilija L. Onervaa, taidegraafikko Antti Niemistä sekä keräilijä-mesenaatti Sara Hildéniä.

Kortelaisen tuotanto koskettelee myös luovutetun Karjalan aluetta. Esimerkiksi vuonna 2021 ilmestynyt Uusi Viipuri on Kortelaisen kirjoittama vaihtoehtohistoriallinen romaani, jossa Urho Kekkonen rakennuttaa talvisodan jälkeen Viipurin evakoille uuden kaupungin. Tätä teemaa hän avasi myös juhlapuheessaan Karjalaisille Kesäjuhlilla Raumalla ja kosketti siten laajasti kuulijoita.

Osin viipurilaista syntyperää oleva kirjailija ja taidehistorioitsija uskoo myös juuriin tutustumiseen. Ne tekevät ihmisistä vähemmän itsekkäitä. Hän on todennut, että ”Juuret yhdistävät meidät niihin, jotka eivät enää ole täällä. Joku on kävellyt tässä ja joku on nauranut tässä, joku on itkenyt tässä. On lohdullista, että kyllä meidätkin sitten joskus muistetaan. Tiedetään, että meitä ennen on ollut samalla tavalla tuntevia ihmisiä.”

Anna Kortelainen on saanut työstään useita palkintoja, kuten Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon (2002), Vuoden tiedekirja -palkinnon (2002) sekä Larin Paraske -palkinnon (2007). Lisäksi hän on ollut useamman kerran ehdolla vuoden Tieto-Finlandian saajaksi.

Helmi Vuorelman perilliset Pro Carelia -kunniamerkin vastaanottajina

Kansallispukuperinne on keskeinen osa karjalaista kulttuuriperintöä. Tästä syystä Karjalan Liitto haluaa myöntää Pro Carelian Helmi Vuorelman perillisille.

Helmi Siviä Kummila syntyi Orimattilassa maalaistalon tyttärenä vuonna 1886 ja valmistui vuonna 1909 Fredrika Wetterhoffin työkoulusta Hämeenlinnassa kudonnan opettajaksi. Helmi Kummila perusti vuonna 1909, vain 23-vuotiaana, kutomon Lahden Asemantaustaan. Kutomona oli vaatimaton vuokrahuone piharakennuksessa vanhan asemarakennuksen vastapäätä ja kangaspuut olivat sisarelta saadut. Ensimmäinen kudontatuote oli keinutuolinmatto. Hän alkoi myös opettaa ympäristön maaseudun tyttäriä ja emäntiä tekemään korkealaatuisia tuotteita ja työllisti heidät alihankkijoina, ostaen heidän tuotteitaan. Avioliiton myötä Vuorelma-sukunimen ottanut Helmi, muutti vuosien aikana yrityksineen uusiin tiloihin ja laajensi tuotevalikoimaa kaikenlaisiin kodintekstiileihin ja lahjatavaroihin.

Helmi Vuorelmaa voidaan pitää kansallispukujen äitinä, niin paljon hän vaikutti niiden syntyyn ja käytön leviämiseen. 1920-luvun lopulla mallistossa oli jo 35 erilaista kansallispukua. Kansallispuku ei tuona aikana vielä ollut kovin tunnettu tai suosittu asu. Kansallispuvun suosio kasvoi kuitenkin nopeasti ja 1930-luku oli kansallispuvun kulta-aikaa. Yhtenä syynä tähän oli vuonna 1935 vietetty Kalevalan 100-vuotisjuhla, jonka kunniaksi haluttiin pukeutua arvokkaaseen kansallispukuun. Nuorisoseuroissa virisi innokas tanhuharrastus ja Vuorelmasta tuli seurojen hovihankkija. Kansallispukutuotannon huippuvuosi oli 1939, jolloin tehtiin 10 000 pukua. Malleja oli silloin yli sata. Aallonpohjasta, 600 puvusta vuonna 1969, noustiin taas, kun monet naiset tekivät 1970- ja 1980-luvuilla itse pukunsa. He kutoivat itse kankaatkin, mutta tarvikkeet ja mallit tulivat Vuorelmalta tarvikepakkauksina.

Syksyllä 2014 Helmi Vuorelma Oy lopetti toimintansa ja tänä päivänä sen perintöä jatkaa Suomen Perinnetekstiilit Oy. Yrityksen valikoimissa on edelleen laaja joukko karjalaisia kansallispukuja niin naisille kuin miehillekin.

Helmi Vuorelma kuoli vuonna 1948, joten Pro Carelia-ansiomerkki luovutetaan hänen perillisilleen. Ansiomerkin vastaanottaa myöhemmin Helmi Vuorelman lapsenlapsenlapsi Johanna Aho-Salakka.

Vuorelman kulma, Vesijärvenkatu 13, Lahti, 1950–1959. Kuva: Lahden museot.