Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Outi Örn vieraili Järvenpään Karjala-seurassa 13.3.2025. Hän kertoi Karjalan Liiton merkityksestä evakkojen sopeutumisessa yhteiskuntaan sodan jälkeisenä aikana. Neuvostoliitolle luovutettu Karjala oli elinvoimainen alue, jossa asui 425 300 henkeä eli 11,5 % Suomen väestöstä.

Moskovan rauhassa 13.3.1940 luovutetut maa-alueet sisälsivät 3 kaupunkia, 2 kauppalaa, 39 maalaiskuntaa kokonaan, 21 maalaiskuntaa osittain, Salla ja Kuusamo osittain ja Petsamosta Kalastajasaarento. Samalla Hangon alue vuokrattiin merisotatukikohdaksi 30 vuodeksi Neuvostoliitolle.

Karjalan Liiton perustamiskokous pidettiin Helsingissä 20.–21.4.1940. Paikalla oli 400 siirtoväen (kuntien, maakuntien, järjestöjen) edustajaa, jotka valvovat kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä. Liiton jäseniksi tulivat kunnat, seurakunnat tai muut itsehallintayhdyskunnat sekä maakunnalliset rekisteröidyt keskusjärjestöt.

Liitto on vaikuttanut valtakunnallisesti, sillä karjalaiset kansanedustajat, jotka olivat myös Liiton toimijoita, tekivät huomattavaa työtä lakitekstien käsittelyssä.

Alueellisesti vaikutettiin ripeästi perustaen alueellisia karjalaseuroja, jossa asioina olivat avustustoiminta, neuvonta, varainhankinta, tiedotus, yhteenkuuluvuus sekä entisen kotiseudun tuntemuksen lisääminen. 

Jatkosodan aikana 1941 palasi Karjalaan noin 70 % alkuperäisestä väestöstä. Liiton rooli oli vaikuttaa asuttamiseen sekä seurakuntien uudelleen käynnistämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä Karjalan asiain neuvottelukunta sisäasiainministeriön johdolla.

Karjalaisen väestön sijoittuminen oli yksi tärkeimmistä asioista ja valtakunnallista vaikuttamistyötä jatkettiin sinnikkäästi: maanhankintalaki, korvauslait, laki Ortodoksisen kirkon jälleenrakentamisesta ja karjalaisten oikeuksien ajaminen massaesiintymisten kautta.

Tänä päivänä Karjalan Liitto on keskittynyt karjalaisen kulttuurin esillä pitoon, säilyttämiseen ja uudistamiseen. Piireihin ja yhdistyksiin kuuluu yli 300 jäsenseuraa, joissa on 16 000 jäsentä, jotka toimivat aktiivisesti. Yhdistystoiminnalle tyypillisiä huolenaiheita ovat kilpailu muiden toimijoiden kanssa ajasta ja nuorten saaminen mukaan yhdistystoimintaan.

Teksti ja kuva: Eija Sandberg