Blogi 14.10.2024

Uudenkirkon Myttyniemestä Saramäkeen –Karjalan Liitto uudistuu ilon voimalla!

Tänä vuonna tuli 80-vuotta kuluneeksi viimeisestä evakkotaipaleesta. Isäni joutui lähtemään sille taipaleelle kaksi kertaa syksyllä 1939 ja kesällä 1944. Viimeinen evakkotaival vei 13-vuotiaan isäni lehmien kanssa Uudenkirkon Myttyniemestä Turun kaupungin Saramäkeen. Tie ei ollut turvallinen, koska venäläiset maataistelukoneet tulittivat siviiliväestöä herkeämättä. Myös isäni joutui juoksemaan metsän suojaan monet kerrat turvaan. Samat siviilihenkilöstöön kohdistuvat hyökkäykset näyttävät olevan venäläisten taktiikkana myös Ukrainan sodassa. Mikään ei näytä muuttuneen venäläisten strategioissa –vanhukset, lapset ja perheet ovat taas kohteena!

Viime sodan myötä Suomi menetti kolme kaupunkia (Käkisalmi, Sortavala, Viipuri), kaksi kauppalaa (Koivisto, Lahdenpohja), kokonaan 40 maalaiskuntaa.  Suomen kaikilta luovutetuilta alueilta siirtyi sotien jälkeen 440 000 ihmistä maamme nykyisten rajojen sisälle. Evakuointi oli sen kohteeksi joutuneille ihmisille järkyttävä ja traumaattinen kokemus, josta toivuttiin pitkään ja koko kansakunnan yhteisin uhrauksin ja ponnistuksin.

Evakkojen merkitystä ei sovi unohtaa, kun mietitään koko Suomen jälkeistä rakentamista ja matkaa kohti nykypäivän hyvinvointivaltiota. Karjalaiset ja muut evakuoiduilta alueilta siirtyneet ovat olleet tärkeässä osassa koko Suomen taloudellisen ja kulttuurisen kehityksen kannalta. Evakot joutuivat aloittamaan kaiken alusta, loivat kovalla työllä ja uurastuksella itselleen ja perheelleen uuden elämän. Sen ahkeruuden ja työnteon tuloksista saamme nauttia vielä tämän päivän Suomessa. Silti tuntuu, ettei evakkojen merkitystä ole tarpeeksi korostettu Suomen hienossa tarinassa. He ansaitsivat arvostusta myös teoin.

Karjalan Liiton hallitus esittää liittovaltuustolle karjalaisten omaa liputuspäivää, joka muistuttaisi vuosittain siitä valtaisasta ponnistuksesta, minkä sodan haavojen parantaminen evakoilta ja koko kansalta vaati. Liputuspäiväksi esitetään Karjalan Liiton perustamispäivää 20. huhtikuuta. Karjalaiset ovat selviytyjiä ja sopeutuvaisia, jota on syytä muistaa omalla liputuksella.

Karjalan liitto elää haasteiden keskellä – jäsenistö ikääntyy ja nuoripolvi ei ole vielä löytänyt omia karjalaisia juuriaan. Potentiaalia olisi valtavasti sillä on arvioitu, että noin 1,5 miljoonalla suomalaisella on juuria menetettyyn Karjalaan. Karjalan liiton toimintaa olisi nyt ohjattava alueille ja keskityttävä jäsenhankintaa, jotta saadaan uudet sukupolvet mukaan liiton toimintaan. Karjalan Liitto on moninainen, suvaitsevainen ja yhdessä tekemisen yhteisö. Karjalainen kulttuuri säilyy varmasti elävänä, mutta sen pitäisi näkyä paremmin Liiton toiminnassa. Karjalan Liiton tulevaisuus on nyt monikarjalaisuudessa ja tulemme uudistumaan ilon voimalla! Tervetuloa mukaan toimintaan!

Pekka Määttänen
Karjalan liiton varapuheenjohtaja