Martti Talja, Outi Örn ja Matti Vanhanen Säätiöseminaarissa 7.10.2022.

KARJALAN LIITTO järjesti vuoden 2022 Säätiöseminaarin perjantaina 7.10. Eduskuntatalolla ja Pikkuparlamentissa. Läsnä oli vajaa 30 henkilöä, jotka edustivat laajasti eri karjalaisia säätiöitä. Ennen varsinaisen seminaarin aloitusta nautittiin lounas, johon Säätiöseminaarin osanottajat oli kutsunut eduskunnan puhemies, vuoksenrantalaista syntyperää oleva Matti Vanhanen. Lounaan lomassa osallistujat kuulivat päivän politiikkaa käsittelevän katsauksen, joka käsitteli muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia sekä Suomen energiaomavaraisuutta.

Karjalan Liiton liittovaltuuston sekä säätiötoimikunnan puheenjohtaja Martti Talja johdatti seminaarin osallistujat lounaan jälkeen päivän varsinaisiin aiheisiin. Karjalan Liiton puheenjohtaja Outi Örn puolestaan kertoi osallistujille Karjalan Liiton ajankohtaisia kuulumisia ja käsitteli katsauksessaan muun mussa Karjala-lehden sekä Karjalatalon kaavamuutoshakemuksen tilannetta, mutta myös ”Karjalainen kulttuuriperintö verkkoon”-hankkeen tilannetta. Kyseinen hanke lähti liikkeelle kaksi vuotta sitten pidetystä säätiöseminaarista, jossa käsiteltiin karjalaisen kulttuuriperinnön digitaalista säilyttämistä ja esille tuomista.

Toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu ja lakimies Martin Löfman Säätiöt ja Rahastot ry:stä kertoivat säätiöiden säästämisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista toiminnassa ja säästämisessä. Martti Talja toi esille, että aihe oli noussut esille viime vuonna jäsensäätiöille toteutetusta kyselystä. Karjalaiset pitäjäsäätiöt ovat pieniä ja jaettavat tukirahat ovat pieniä ja osoitetaan hyvin erilaisiin tarkoitusperiin.  Suvikumpu ja Löfman korostivat esityksessään, että säätiön kestävä varainkäyttö on kaiken toiminnan pohjana, koska tavoitteena on säätiön tuen arvon säilyttäminen. He toivat myös esille, että säätiöiden myöntämien tukien ja hallintokulujen suhteen tulisi olla oikea. Mikäli säätiön tilanne sitä vaatii, niin eteen voi tulla myös esimerkiksi tarkoituksen muuttaminen, sulautuminen tai selvitystila.

Suvikumpu ja Löfman olivat karjalaisiin säätiöihin tutuessaan muodostaneet muutamia ajatuksia teoiksi, joita karjalaiset säätiöt voisivat tulevaisuudessa pohtia. Ensinnäkin he korostivat, että säätiöiden on toimittava aktiivisesti ja arvioitava todellisia muutostarpeita pysyäkseen relevantteina. Lisäksi säätiöiden arvoja on hyvä kirkastaa aina ajoittain. Mitä esimerkiksi karjalaisten säätiöiden tarkoituspykälät tarkoittavat juuri nyt, meidän ajassamme? Jos säätiö ei olekaan enää relevantti, on syytä pohtia hallittua muutosta. Suvikumpu ja Löfman korostivat tässä ajassa myös vastuullisuutta. On määriteltävä, mitä vastuullisuus oman säätiön kannalta merkitsee esimerkiksi henkilöstön, rahoitettavien kohteiden, sijoittamisen ja ympäristön kannalta. Lisäksi he kehottivat säätiöitä yhteistyöhön. Tämän olisi tultava lihaksi ja vereksi, eikä se saa jäädä vain sanaksi kokouksissa ja toimintasuunnitelmissa. Säätiöillä voi olla monia erilaisia kumppaneita. Suvikummun ja Löfmanin edustama taho on julkaissut useita säätiöille suunnattuja oppaita, joita on hyvä hyödyntää. Ne löytyvät osoitteesta https://saatiotrahastot.fi/tietoa-saatiosta/oppaat/.

Kivennapa-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Marja Halme esitteli Kivennapa-Säätiön toimintaa. Kyseinen säätiö perustettiin vuonna 1953 ja sen juuret ovat Kivennavan historiatoimikunnassa sekä sen julkaisemassa historioitsija Paavo Kiurun kirjassa ”Kivennapa – muistelmia ja kuvia entisestä kotiseudusta”. Säätiö on vuosien varrella panostanut erityisesti julkaisutoimintaan tuottaen omia julkaisuja, mutta myös rahoittaen osin kylä- ja sukukirjoja. Muita avustuskohteita ovat olleet muun muassa Kivennavan vaakunan, viirin ja lipun hankinta, Kivennavan äyrämöispuvun valmistus ja taltiointi sekä murretutkimus ja murteen taltiointi. Säätiön toimintaan voi tutustua tarkemmin heidän kotisivujen kautta, osoitteessa https://www.kivennapasaatio.net/.

Seminaarissa tehtiin myös henkilövalintoja Karjalan Liiton ensi kevään liittokokoukseen liittyen ja Karjalan Liiton uusi toiminnanjohtaja Terhi Pietiläinen esittäytyi.

Säätiöseminaarin yleisöä.