Karjalaisuus ja hämäläisyys kohtasivat Hämeenlinnassa vietetyillä Karjalaisilla kesäjuhlilla®

Kesäjuhlien aiheita oli lukuisia, pakkomuuton vaikutus evakkoperheisiin, evakkolasten tunnemuistot, Viipurin menetys, sotavainajien muisto, runolaulun ainutlaatuinen ilmaisumuoto, eriskummallinen karjalaisuus, vunukkala, kyykkä, karjalan kieli, sukujuuret, pitäjät, piirakkakisat, konsertit, juhlakulkue, kansallispuvut, yhteisöllisyys…

Kävijätavoite saavutettiin, sillä kolmen päivän aikana juhlien eri tilaisuuksissa arvioitu yleisömäärä oli reilusti yli 15 000 henkeä. Karjalaiset kesäjuhlat toteutettiin noin kahdensadan aktiivisen talkoolaisen voimin.

Karjala ja karjalaisten kohtalo kiinnostaa tutkimuskohteena. Kesäjuhlaseminaarissa kuultiin muun muassa FT John Loehrin luento, joka perustui monitieteiseen hankkeeseen Mitä voimme oppia menneestä? Pakkomuuton vaikutukset evakkoperheisiin. Siirtokarjalaisten tie -matrikkeli on keskeinen apuväline tässä tutkimuksessa. KT Eeva Riutamaa kertoi luennossaan, miten evakkolapsuus koettiin ja miten se on heijastunut myöhempään elämään. Aiheet herättivät paljon keskustelua.

Seminaarissa luovutettiin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suomiselle Karjalan Liiton korkein ansiomerkki Pro Carelia -merkki tunnustukseksi hänen tekemästään merkittävästä toiminnasta luovutetun Karjalan alueelle kadonneiden suomalaisten sotavainajien etsinnässä, sekä kentälle jääneiden sotilaiden jäänteiden tuomisessa kotiseurakunnan multiin. Sotavainajien muiston vaalimistyö liittyy läheisesti karjalaisille tärkeään siviilihautausmaiden suojelemiseen.

Perjantain klubi-illassa annettiin Mari Kaasiselle ja Värttinälle harvinainen Elmi Tsokkisen mitali karjalaisuuden hyväksi tehdystä arvokkaasta kulttuurityöstä. Runolaulu ja äänellä itku ovat Suomessa ainutlaatuisia karjalaisia ilmaisumuotoja.

Juhlapuhuja Karl-Erik Michelsen: Karjalainen identiteetti on kummallinen kokonaisuus

Vuoden 2018 professoriksi valittu Karl-Erik Michelsen pohti kesäjuhlien juhlapuheessa, mikä tekee Karjalasta ja karjalaisuudesta niin eriskummallisen? – Jos katsomme Karjalan menneisyyttä, voisi hyvinkin luulla, että karjalaisten kärsimät kovat kokemukset eli sodat ja pakolaisuus, ovat sammuttaneet iloisuuden ja tehneet karjalaisista juroja ja katkeria. Mutta siitä huolimatta puhe solisee lakkaamattomana virtana, nauru raikuu ja iloisia ilmeitä näkyy joka puolella.

Michelsenin mukaan karjalainen identiteetti on kummallinen kokonaisuus, joka on rakentunut monien paineiden alla ja kiehunut kypsäksi maailmanhistorian kuumissa keitoksissa. – Karjalan kohtalona ja rikkautena on maantieteellinen sijoittuminen idän ja lännen risteyskohtaan. Ne ovat tuoneet mukanaan monta murhetta, mutta myös monipuolisia kulttuurivaikutteita ja ilmiöitä, jotka ovat risteytyneet omaleimaiseksi karjalaiseksi kulttuuriksi.

Michelsen mainitsi, että Suomi saa pian vastuulleen Euroopan unionin puheenjohtajuuden. – Poliitikkojen mukaan Suomi aikoo olla aloitteellinen ja osoittaa olevansa kokoaan suurempi vaikuttaja Euroopassa.

Jos rakennamme tästä aasinsillan Karjalaan ja karjalaisuuteen, voisimme hyvin ajatella, että Karjala on ollut ja on edelleen kokoaan suurempi vaikuttaja Suomessa.

–Karjalaisten integroituminen eri puolille Suomea tarjoaa mallin sille, miten erilaiset ihmiset ja erilaiset kulttuurit sopeutuvat yhteiselämään, joka on tuonut rikkautta, rakkautta ja vaurautta koko yhteiskunnalle.

Karjalaisten kotouttaminen ei hävittänyt karjalaista identiteettiä, vaan jalosti sen uudelle tasolle, jota ei ehkä olisi tapahtunut, jos elämä olisi jatkunut ennallaan.

–Jos karjalaisuus on kestänyt tuulet ja myrskyt, se kestää myös tulevat muutokset. Uskon vahvasti, että karjalaisuudella on edelleen paljon annettavaa suomalaisille ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Globaalien megatrendien rinnalla kasvaa vahvasti paikallisuus, lähiruoka, murteet ja perinteet. Heimoutuminen on tämän ajan juttu ja se tulee vahvistumaan tulevaisuudessa.

Runsaasti ohjelmaa myös lapsille

Karjalan Liiton tämän vuoden Lapset ja nuoret -teema mukaisesti kesäjuhlien ohjelmistossa oli runsaasti tarjottavaa. Vunukkalassa* lapset saivat kokeilla karjalaista perinnepeliä kyykkää sekä tehdä savikukkoja Kyyrölän Saven kukkopillien tapaan. Useissa ohjelmanumeroissa esiintyi myös Hämeestä kotoisin olevia lapsia ja nuoria. Avajaisissa esiintyi Mari Kaasinen ja lapsiryhmä Kipinä ja päiväjuhlassa muun muassa Etelä-Hämeen Tanssiopiston tytöt.

Valtakunnallisissa piirakkamestaruuskilpailuissa oli sarjat eri-ikäisille lapsille ja nuorille sekä miehille ja naisille. Piirakkakisat on Karjalan Liiton naistoimikunnan toteuttama vuosittainen tapahtuma, jossa tuodaan esille karjalanpiirakkaa perinteisenä ja aitona karjalaisena leivonnaisena.

Karjalaisen torin myynti- ja esittelypöydät notkuivat karjalaisista tuotteista. Juhlavieraat saivat katsella työnäytöksiä ja näyttelyitä, joita Säästöpankki Areenalla oli useita.

Karjalaiset sukujuuret kiinnostavat, sillä sukututkijoiden päivystykseen sekä pitäjä- ja sukuinfoon oli kävijöitä jonoksi asti.

Karjalan kielen pajassa olivat YLE:n karjalankielisten uutisten lukija ja kääntäjä Natalia Giloeva ja muusikko Kristiina Olanto, joka laulatti lapsia ja aikuisia karjalaksi. Lisäksi pajassa oli erilaisia tietokisoja karjalaksi.

Muistojen ilta, hämäläis-karjalainen messu ja Viipurin Lauluveikkojen konsertti sekä ortodoksinen liturgia kokosivat kirkot täyteen kuulijoita.

Sotien jälkeen Etelä-Hämeeseen asutettiin 73 800 luovutetun Karjalan evakkoa, joista valtaosa oli Antrean, Muolaan ja Vuokselan sekä osin Kivennavan kunnista.

Karjalaiset kesäjuhlat järjesti Karjalaisseurojen Etelä-Hämeen piiri ja Karjalan Liitto.

*Vunukka = lapsenlapsi

Seuraavat Karjalaiset kesäjuhlat® järjestetään Helsingissä 12.-14.6.2020. Pääpaikkana on Finlandia-talo. Ensi vuonna Karjalan Liitto viettää 80-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia järjestetään eri  puolilla Suomea.

        

www.karjalaisetkesajuhlat.fi