Karjalatalo 50 vuotta

 

Karjalatalon historiaa

Karjalaisten heimokeskus Helsingissä eli meidän kaikkien yhteinen Karjalatalo juhlii tänä syksynä 50-vuotista taivaltaan. Huhtikuussa 1940 perustettu Karjalan Liitto oli ennen Karjalatalon valmistumista vuokralla Helsingin Etelä-Esplanadilla niin sanotussa Bensowin talossa. Omille avarammille ja pysyvämmille tiloille oli tarvetta, mutta 1940 - 1950-luvuilla työ siirtokarjalaisten edunvalvonnassa oli niin kiihkeää, että toimitila-asiat jäivät sivuseikoiksi.

Vuonna 1966 Karjalan Liitto oli vihdoin valmis konkreettiseen toimeen ja anoi Helsingin kaupungilta vuokratonttia toimitalon rakentamista varten. Helsingin kaupunki ehdotti Liitolle useita eri vaihtoehtoja ennen sopivan tontin löytymistä. Talohanketta valmistellut toimikunta valitsi talon paikaksi Käpylän tontin, joka vei voiton luonnonkauniilla sijainnilla, riittävällä koollaan sekä keskeisten kulkuväylien läheisellä sijainnilla.

Kuva: Karjalan Liiton edustajat sekä arkkitehti Into Pyykkö tutustuivat Karjalatalon tonttiin 1970-luvun alussa.

Vuosikymmenen alussa rahankeruu ja muuttuvat talopiirustukset vuorottelivat ennen rakennustöiden aloitusta. Kaupunki ei hyväksynyt ensimmäisiä vaihtoehtoja taloksi, koska ne olivat liian massiivisia ympäristöönsä nähden. Lopulliset piirustukset hyväksyttiin maaliskuussa 1972. Kuutiometrejä oli tuossa kohtaa noin 40% vähemmän kuin ensimmäisissä suunnitelmissa.

Talon lopullinen kustannusarvio oli 10 miljoonaa markkaa. Koko kansan vetoapua hankittiin rahankeruukampanjoilla. Julkisuudesta tuttuja henkilöitä osallistui Kalevalan päivänä 1972 lanseerattuun kampanjaan, jossa kartutettiin rahastoa iskulauseella ”Karjalatalo – Kulttuurivelka Karjalalle”. Kyseisen kampanjan allekirjoittajina oli liki 30 merkittävää julkisuuden henkilöä, heistä tunnetuimpina mm. pääministeri Rafael Paasio ja eduskunnan puhemies V.J.Sukselainen. Taiteilijat organisoivat Finlandia-taloon näyttävän musiikkitapahtuman rahoituksen vauhdittamiseksi. Mukaan talon rahoittamiseen lähtivät myös kunnat, karjalaistaustaiset yritykset ja yksityiset henkilöt. Talon hallintamuodoksi tuli Kiinteistöosakeyhtiö Karjalaisten Heimotalo, jonka perustava yhtiökokous oli lokakuussa 1972.

Talon vihkiäiset olivat yhtä karjalaisuuden riemujuhlaa marraskuussa vuonna 1974. Talon avajaisjuhlallisuudet jatkuivat kokonaisen viikon ja sadat ihmiset ottivat osaa eri tilaisuuksiin. Karjalatalossa sai kotipaikkansa Karjalan Liitto ja sen johtaman ja koordinoiman karjalaistyön monipuolinen järjestö-, harrastus- ja kulttuuritoiminta. Menneiden vuosikymmenten aikana talo sekä sen vuokralaiset ja kävijät ovat nähneet satoja kokouksia ja seminaareja, kuulleet laulua, soittoa ja tanssia sekä aistineet talkookeittiöstä tulevat herkullisten ruokien ja leivonnaisten tuoksut. Tätä kaikkea ja paljon muuta pitää talon menneet 50 vuotta sisällään. Talo on karjalaisten ja karjalaisesta ilmapiiristä nauttivien oma talo Helsingissä. Se on heimokeskus, joka kokoaa vielä tänäkin päivänä säännöllisesti kävijöitä ympäri Suomen.

Kuva: Karjalatalon vihkiäisjuhlassa 17.11.1974 oli paikalla lähes 700 ihmistä.

 

Karjalatalon 50-vuotisjuhlat pe 1.11.2024

Karjalatalon 50 vuotista taivalta juhlittiin näyttävästi perjantaina 1.11.2024. Ohjelman sisällön suunnittelusta vastasivat taloa hallinnoivan kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja Outi Örn ja hallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen.

Kuva: Kiinteistöyhtiö Karjalaisten Heimotalon hallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen ja toimitusjohtaja Outi Örn.

Ohjelmassa tuotiin esille samoja elementtejä kuin 50 vuotta aiemmin talon avajaisjuhlissa. Siten juhlapäivä alkoi ekumeenisella rukoushetkellä, josta vastasivat emeritus piispa Seppo Häkkinen sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan rovasti Teo Merras ja ylidiakoni Juha Lampinen. Häkkinen muistutti puheessaan siitä, että Karjalatalossa on alusta lähtien ollut ekumeeninen kappeli, kiitos paljolti Ravansaaren rukoushuoneyhdistykselle. Kappeli on Häkkisen mukaan vahva viesti, joka kertoo siitä, että hengellisyydellä on ollut ja on edelleen vahva sijansa karjalaisuudessa ja siten hengellisellä työllä Karjalan Liitossa. Voit lukea piispa emeritus Seppo Häkkisen puheen kokonaisuudessaan täältä. Rukoushetken musiikista vastasivat Viipurin Lauluveikot Ilkka Aunun johdolla. Tilaisuus jatkui juhlakahveilla sekä Karjalatalon rakennusvaiheista kertovan valokuvanäyttelyn avajaisilla. Kyseinen valokuvanäyttely oli koottu tätä tilaisuutta varten.

Kuva: Rukoushetkestä vastasivat ylidiakoni Juha Lampinen, piispa emeritus Seppo Häkkinen ja rovasti Teo Merras.

Varsinainen juhlatilaisuus koostui upeasta musiikista ja juhlapuheista. Helsingin kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi apulaispormestari Daniel Sazonov. Hän korosti puheessaan, että Karjala on yksi kansallisen identiteettimme syntysijoja ja rajan taakse jääneet alueet yksi osa kansakuntamme kollektiivista muistia. Hän lisäsi, että on suuri suru, että Suomi menetti suuren osan karjalasta sotien myötä. Se ei ollut vain maantieteellinen tappio, vaan se katkaisi yhteyden alueisiin, jotka edustivat keskeistä osaa suomalaista kulttuuria ja pakotti sadat tuhannet karjalaiset asettumaan uusille alueille. Muistot eivät ole kuitenkaan Sazonovin mukaan kadonneet. Karjalatalo on rakennettu näiden muistojen suojelemiseksi. Voit lukea apulaispormesteri Sazonovin tervehdyksen kokonaisuudessaan täältä. Omat tervehdyksensä toivat myös Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki, Helsingin ortodoksisen seurakunnan rovasti Teo Merras sekä suistamolaisjuurinen Mervi Mölsä Käpylä-seurasta. Puheiden lomassa kuultiin musiikkia Karelia puhallinorkesterin sekä Käpylän musiikkiopiston taitavien ja suloisten oppilaiden esittämänä.

Kuva: apulaispormesteri Daniel Sazonov toi juhlaan Helsingin kaupungin tervehdyksen.

 

Teksti: Kiinteistöosakeyhtiö Karjalaisten Heimotalon toimitusjohtaja ja Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Outi Örn

Historiaosuuden lähde: Tikka Katja, 2023. Politiikkaa ja piirakkaterapiaa. Karjalan Liitto 1940 – 2020. Karjalan Liitto ry.