Viikon seura nro 46: Joutsan Karjalaseura ry

Joutsan Karjalaseuran mukava kuva vie ajatukset jo lähestyvään pikkujoulukauteen ja jouluun. Kuvassa joulupukin lämpimän halauksen saa Eila Ollilainen, seuran jäsenten keskuudessa tunnettu lempinimellä Emo. Hän on lähtöisin Viipurista ja ikää on kertynyt jo kunnioitettavat yli 100 vuotta.

Vielä on kuitenkin muutama Viikon seura esittelyvuorossa, ennen kuin jouluun päästään, joten mennäänpä siis asiaan. Joutsan Karjalaseura on perustettu vuonna 1946 eli monien muiden seurojen tapaan sille on tänä vuonna tullut täyteen ansiokkaat 75 vuotta. Tänä päivänä seurassa on 92 jäsentä. Seuran jäsenmäärä on jo kauan pysytellyt noin 100 hengen tuntumassa. Tämä on hieno saavutus, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi perustamiskokouksessa 27.1.1946 paikalla oli läsnä vain 20 henkilöä. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana määrä tosin nousi 46 henkilöön.

75-vuotista taivalta ei voitu juhlia alkuvuodesta, niinpä seuran hallitus halusi koronan jo hieman helpotettua järjestää myös ulospäin näkyvää toimintaa.  Paikalle saatiin tietokirjailija Markus Lehtipuu sekä hänen näyttelynsä Karjala tienhaarassa. Näyttelyn avajaisia vietettiin marraskuun alussa Joutsan kirjastolla ja kirjailijan esitelmän virittämänä paikalle kertyi noin 40 henkeä. Näyttely on nähtävillä kirjastossa 29.11. asti kirjaston palveluaikoina.

Seuran jäsenten juuret ovat laajalla alueella Karjalassa. Jäsenistössä on edustettuina ainakin Vuoksenranta, Suojärvi, Uusikirkko, Johannes, Koivisto, Valkjärvi, Jääski, Rautu, Värtsilä, Sortavala, Kurkijoki, Säkkijärvi, Nuijamaa, Äyräpää, Käkisalmi, Muolaa, Viipuri, Ruskeala, Uukuniemi, Parikkala, Jyskyjärvi ja Inkerin alue.

Seuran toiminta painottuu nykyään tarinailtoihin, juhlapyhien huomioimiseen sekä vuosittaisiin kokouksiin. Seura myös osallistuu Karjalaisiin kesäjuhliin, tekee kesäretkiä ja myy rinkeleitä Joutsan Joutopäivillä. Seurasta todetaan, että hauskaa heillä yleensä riittää silloin, kun jäsenistö on koolla. Tämä on helppo uskoa! Vuosien varrella toimintaan on kuulunut muun muassa Kalevalajuhlia, raittiusjuhlia, urheilukilpailuja sekä pitsinnypläys-, piirakka- ja neulakinnaskursseja.

Seura tekee yhteistyötä muiden seurojen kanssa lähinnä Keski-Suomen piirin kautta. Historiasta löytyy kuitenkin sellainen kiinnostava yksityiskohta, että alun perin Joutsan Karjalaseura kuului vuonna 1948 perustettuun Mikkelin piiriin, josta se kuitenkin siirtyi nykyiseen piiriinsä vuonna 1961.

Seuran vuosien varrelta löytyy monia mieleen jääneitä merkkipaaluja. Esimerkiksi omat kartut ja kyykät seuralle sorvasi seuran oma jäsen puuseppä Kauno Koskinen ja ensimmäinen harjoitusottelu pelattiin 1957 kotiseutujuhlien yhteydessä. Seuran oma lippu puolestaan vihittiin vuonna 1960 Helsingissä järjestetyissä kesäjuhlissa. Yhtenä suurena merkkipaaluna on myöskin pidettävä 11.6.1961 tapahtunutta Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin paljastusjuhlaa, jossa paljastuspuheen piti kaupunginjohtaja Arno Tuurna. Tämän kirkon vierellä sijaitsevan, Joutsan seurakunnalle luovutetun patsaan on suunnitellut taiteilija Kirsti Liimatainen ja veistänyt Viitasaaren Mustakivi. Hintaa patsaalle tuli 173 000 silloista markkaa. Hieman tuoreempi seuran ponnistus on vuonna 2010 julkaistu kirja Karjalan kunnailta Keski-Suomeen, jossa on 28 kertomusta evakkotaipaleelta. Kirjan toimitti Mervi Ruokola-Parkkonen ja aktiivisena puuhamiehenä toimi Juhani Moilanen.

Joutsasta toivotaan, että Karjalaiset kesäjuhlat nähtäisiin piakkoin jälleen Helsingissä, koska koronan takia pääkaupunkiin suunnitellut juhlat jouduttiin perumaan. Lisäksi joutsalaiset toivoisivat kuulevansa tässä juttusarjassa vielä lisää sukuseurojen kuulumisia.
Tutustu seuran kotisivuihin osoitteessa https://www.karjalanliitto.fi/joutsankarjalaseura