Viikon seura nro 37: Lohjan Karjalaseura ry

Lohjan Karjalaseura on näiden Viikon seura -esittelyiden kirjoittajalle eli Liiton puheenjohtajalle kovin tuttu, mutta esiteltäköön tämä seura myös muille, kun sitä toivoi esimerkiksi Porin Karjalaseura esittelyssään viikolla 2. Lohjan Karjalaseura on perustettu vuonna 1945 ja sillä on tällä hetkellä noin 70 jäsentä. Talvisodan aikana Lohja vastaanotti pääosin uusikirkkolaisia, jotka kuitenkin myöhemmin tasoitussiirtojen kautta siirrettiin enimmäkseen muualle. Valtaosa pysyvästi Lohjalle asutetusta siirtoväestä oli kotoisin Viipurin maalaiskunnasta, erityisesti Yläsommeen ja Porlammin kylistä. Tämän lisäksi Lohjalle asettuneiden syntymäpaikka oli usein myös Viipurin kaupunki, Uusikirkko, Muolaa, Hiitola, Terijoki, Koivisto, Kurkijoki tai Jääski. Lohjalle hakeutui karjalaista syntyperää olevia ainakin 35:sta kunnasta ja vuonna 1954 heitä oli noin 1 000 henkeä eli lähes viidesosa väestöstä.

Nykyisen Lohjan alueen historiaan liittyy parikin keskeistä henkilöä, joilla on myös yhtymäkohtia Karjalaseuran toimintaan. Meille kaikille tuttu Johannes Virolainen oli toki lähtöisin Viipurin maalaiskunnan Yläsommeen kylästä, mutta kohtalon sanelemana sijoittui Lohjalle pysyvästi vuonna 1952, kun hän osti Vironperän maat Lohjan Kirkniemen kylästä. Jo ennen tätä hän oli omistanut Lohjalla vuosina 1942-1944 Paakan tilan. Vironperästä lienee muodostunutkin aikansa tunnetuin suomalainen maalaistalo, jossa vieraili valtava määrä ihmisiä. Johannes Virolainen oli aikanaan Lohjan Karjalaseuran kunniajäsen, vaikkei hän valtakunnanpoliittisilta kiireiltään ehtinyt osallistua yhdistyksen käytännön toimintaan. Hän oli kuitenkin puheenpitäjänä lukuisissa seuran juhlatilaisuuksissa.

Toinen keskeinen henkilö on Elias Lönnrot (1802-1884), joka tunnetusti oli lähtöisin Sammatista, joka puolestaan on tätä nykyä osa Lohjaa. Lönnrot sai opiskeluaikoinaan kansallisromanttisen herätyksen ja ryhtyi keräämään kansanrunoutta useilla pitkillä matkoilla, joiden pohjalta syntyi meidän kaikkien tuntema kansalliseepos, Kalevala vuonna 1849. Lohjan Karjalaseura on perinteisesti ollut mukana Lönnrotin syntymäkodin eli Paikkarin torpan tuki ry:ssä, jonka tavoitteena on tukea Paikkarin torpan museotoiminnan ylläpitämistä ja kehittämistä sekä Elias Lönnrotin kansallisen ja kansainvälisen sivistys-, kulttuuri-, kotiseutu-, valistus- ja Suomen kaikinpuolisen kehittämisen perinteen vaalimista ja tukemista henkisesti ja taloudellisesti.

Lohjan Karjalaseuralla on monia perinteisiä toimintamuotoja ja niiden ohella aina ajoittain luodaan myös uutta. Perinteisiä vuosittain toistuvia tapahtumia ovat sääntömääräisten kokousten ohella tiettyjen karjalaisille merkittävien päivien muistaminen (esim. talvisodan syttymisen muistopäivä) sekä Kalevalaseminaari yhteistyössä Lohjan kirjaston kanssa. Seminaarin aiheina on kuultu mm. Kalevalan vaikutuksesta taiteeseen sekä pohdintaa aiheesta ”Voiko kansanrunoutta omistaa? Kalevala ja kulttuurisen omimisen problematiikka”. Seura on näiden tapahtumien ohella ennen koronaa ylläpitänyt säännöllisesti kokoontuvaa karjalan kielen kerhoa sekä karjalan murteen keskustelukerhoa ja järjestänyt ajoittain laulu- ja tarinatuokioita. Viime vuosien mieleenpainuvimpia uudenlaisia tapahtumia ovat olleet Karjalaisen kansan messu ja juhlapyhät yhteistyössä Vivamon loma- ja kurssikeskuksen kanssa sekä karjalankielisen Praasniekan pitojuhla -näytelmän esittäminen mm. Karjalatalolla ja Lohjan museolla.

Yksi suurimpia viime vuosien ponnistuksia oli kuitenkin kokonainen Karjala-kuukausi, otsikolla ”Evakkomatkasta 80 / 75 vuotta. Suomi menetti Karjalan mutta ei karjalaisuutta”, paikallisessa kulttuuritilassa eli niin kutsutussa Kässän talossa. Kyseisen kuukauden aikana Kässän talossa oli ohjelmaa lähes joka päivä. Ohjelmassa oli mm. esitelmiä aiheista ”Karjalan rautatieverkosto”, ”Karjala kirjallisuudessa”, ”Viipurin toivon ja pelon kevät 1918” sekä ”Karjalaisnaisten käsityöt”. Musiikkia kuukauden ohjelmistossa edustivat mm. Erkki Melartinin teoksiin pohjautuva konsertti sekä Lohjan orkesterin konsertti teemalla ”Georg de Godzinskyn Karjala-aiheinen elokuvamusiikki”.

Monien muiden seurojen tapaan myös Lohjalla odotetaan jo kuumeisesti koronapandemian hellittämistä, että kaikki perinteiset ja uudet tapahtumat saadaan jälleen käyntiin. Sitä odotellessa Lohjalla kuultaisiin mieluusti Viipurin pitäjäseuran kuulumisia.

Tutustu myös seuran omiin kotisivuihin.