Viikon seura nro 22: Ruskeala-Seura ry

Ruskealan pitäjä sijaitsee luovutetussa Karjalassa, Niiralan raja-aseman ja Sortavalan puolivälissä (matkaa kumpaankin on Ruskealasta noin 30 km). Rajanaapureina olivat ennen viime sotia Pälkjärvi, Soanlahti, Suistamo, Harlu, Sortavalan maalaiskunta, Uukuniemi ja Kitee. Koko Ruskealan pitäjä jäi alueluovutuksessa Venäjän puolelle.

Ruskeala-Seura perustettiin Helsingissä 15.12.1967 Pääkaupungin Ruskeala-Seura -nimisenä. Vuoden 2020 sääntömuutoksessa seuran nimi lyhennettiin. Olemme nyt lyhyesti ja ytimekkäästi Ruskeala-Seura. Ajatus nimen muutoksesta sai alkunsa, kun Joensuussa toiminut Ruskealan pitäjäseura (Ruskeala-Seura) lopetti toimintansa kesällä 2019. Olemme nyt valtakunnan ainoa Ruskeala-Seura. Vaalimme Ruskealan perintöä ja tallennamme sitä jälkipolville. Huolehdimme myös Ruskealan hautausmaan hoidosta. Jäseniä seurassa on 115 eri puolilta Suomea. Nuorisojäseniä meillä on kolme.

Seuran toiminta on ollut normaalivuosina monipuolista. Olemme järjestäneet Ruskeala-perinneiltoja ja -päiviä sekä kevät- että syyskaudella. Tapaamisten aiheina ovat olleen mm. Ruskealan perinne, ympäristö ja luonto, kouluolot, urheilu, uskonnollinen elämä, evakkomatkat ja sijoittuminen uusille asuinpaikoille sekä Karjalan musiikkielämä. Nyt korona-aikana olemme siirtyneet virtuaalisiin tapaamisiin. Tänä keväänä on huhtikuussa toteutettu sukututkimusilta ja toukokuussa tehdään virtuaalimatka Ruskealaan. Toimintavuoden kohokohta on joulujuhla marras-joulukuun vaihteessa. Odotamme kovasti, että tänä vuonna juhlamme toteutuu perinteikkäästi Karjalatalolla, ihan kasvokkain yhteisessä juhlassa.

Perinteisesti olemme toukokuun lopussa tehneet matkan Ruskealaan ja usein vähän kauemmaksikin luovutettuun Karjalaan. Ruskealan alueen ja sen muistomerkkien ja nähtävyyksien lisäksi olemme viime vuosina tutustuneet Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saareen, Käkisalmeen ja Viipuriin. Tämä on jo toinen kevät, kun matka Ruskealaan jää väliin. Nyt täytyy vain tyytyä virtuaalimatkaan.

Loppukesällä retkeilemme kotimaassa; olemme käyneet tutustumassa mm. ruskealalaisten evakkopaikkakuntiin Sysmään, Hartolaan ja Isoonkyröön sekä Pohjois-Karjalaan. Näiden matkojen ohjelmaan ovat kuuluneet myös kunniakäynnit em. paikkakuntien Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkeillä. Tänä vuonna lähdemme elokuun puolivälissä Turkuun ja Naantaliin.

Seura julkaisi vuonna 1985 yli 600-sivuisen Ruskealaa sanoin ja kuvin -teoksen, jossa on tekstin lisäksi yli 700 valokuvaa entisestä Ruskealan pitäjästä ja sen asukkaista. Vuonna 2014 ilmestyi seuran historian ensimmäinen oma lehti, perinnelehti Ruskiilainen No 1. Lehti ilmestyy joka toinen vuosi. Viime vuonna oli vuorossa jo No 4 ja 2022 ilmestyvään viitoseen on materiaalin keräys käynnissä. Ruskiilaisiin on koottu mm. historiatietoa Ruskealasta, muistelmia, tarinoita sekä elämää Ruskealassa ja evakkomatkoilla. Mukana on tietysti myös runsaasti valokuvia.

Seuran jäsenet ovat olleet kiitettävän aktiivisesti mukana kokoamassa Ruskiilaisia. Seuran jäsen Kari Selkimo on tutkinut ja tallentanut monipuolisesti Ruskealaan liittyvää tietoa ja perinnettä julkaisusarjassaan jo neljän teoksen verran. Viides kirja ilmestyy kesäkuussa 2021. Kokoamme myös Ruskeala-bibliografiaa, johon on tarkoitus kerätä kaikki se, mitä Ruskealan pitäjästä on kirjoitettu.
Seuran jäseniä palvelee jäsentiedote, Uutis-Ruskiilainen, joka lähetetään jäsenille noin viisi kertaa vuodessa. Seuralla on myös nettisivut Karjalan Liiton palvelimella sekä Facebook-sivu, jolla on yli 250 seuraajaa, eli paljon enemmän kuin seurassa on jäseniä. Meidät löydät myös Instagramista.

Jotakin erityistä: Karjalatalon Laatokka-salissa käyneet ovat varmaankin huomanneet hienon marmoriseinän. Pääkaupungin Ruskeala-Seura lahjoitti seinän vuonna 1974 muistuttamaan kävijöitä Ruskealan kuuluisasta marmorista. Muutakin Ruskealaan liittyvää muistoa Karjalatalolla on. Toisen kerroksen käytävän seinällä on Toivo Immosen öljyvärimaalaus vuonna 1834 vihitystä Ruskealan kirkosta. Kirkko valitettavasti tuhoutui tulipalossa kesällä 1941.

Varsinainen yhteistyö muiden seurojen kanssa on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Kiitämme lämpimästi Pälkjärven pitäjäseuraa, joka joulukuun kuudennen päivän kynttilämatkallaan on muistanut myös Ruskealan sankarivainajia kynttilöin ja seppelein sekä Ruskealan hautausmaalla että viime itsenäisyyspäivänä Joensuussa Korpisoturi-muistomerkillä. Ideoita yhteistyöstä naapuriseurojen kanssa meillä on, ne pitää vain saada toteutettua. Tärkeä yhteistyökumppani on Ruskea Säätiö, joka on tukenut taloudellisesti seuramme perinnelehti Ruskiilaisen toimittamista.

Ruskeala-Seura lähettää terveisensä Pälkjärven ja Sortavalan sekä Sortavalan maalaiskunnan pitäjäseuroille. Näkisimme mielellämme teidän tarinanne tässä juttusarjassa.

Karjalan Liiton toiminta on poikkeusoloista huolimatta kiitettävän vilkasta.  Parhaat kiitoksemme siitä. Liiton tarjoamat palvelut, jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus sekä verkkosivualusta, ovat meille tärkeitä. Toivomme Liiton myös kehittävän niitä jatkuvasti.
Karjalan Liitto on ollut mukavasti esillä mediassa, Liiton arjen ja juhlan esittely Facebookissa on toteutettu kivasti. Karjalan Liiton tunnettuuteen tulee kaikin tavoin panostaa. Yhä uudelleen ja yhä uusin sanoin tarvitaan myös viestejä siitä, miksi Karjalan Liitto on meille kaikille tärkeä, mitä lisäarvoa Liitto tuo meidän jäsenillemme ja miten saamme toimintaan mukaan myös uusia sukupolvia, jotta voimme pelastaa seurojen ja luovutetun Karjalan muistojen säilymisen senkin jälkeen, kun nykyisistä jäsensukupolvista on aika jättänyt.
Käyhän tutustumassa nettisivuihimme.

Facebookista meidät löydät osoitteesta Facebook.com/Ruskeala-Seura ja Instagramista haulla @ruskealaseura.
Oheinen Viikon seura -juttu on poikkeuksellisesti kokonaisuudessaan seuran omasta kynästä.