Viikon seura nro 18: Turun Karjala-Seura ry

Turun Karjala-Seura on yksi vanhimmista Karjalan Liiton alaisista paikallisseuroista. Seura on perustettu pian talvisodan jälkeen 1.9.1940. Oma toimitalo Turun Karjalaiskylässä Itäpellontiellä vihittiin käyttöön 10.2.1952. Seuran toiminta on ollut vilkasta ja monipuolista alusta asti. Nykyään jäseniä on hieman yli 200. Seuran puheenjohtajana kaudella 2021-2023 toimii Marja-Liisa Pessinen.

Turun Karjala-Seuran jäsenistön muodostavat paitsi siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä, myös Etelä- ja Pohjois-Karjalasta Turkuun tai lähialueille muuttaneet karjalaisten juuriensa vaalijat. Jäsenistössä on myös ihmisiä, joilla itsellään ei välttämättä ole karjalaisia sukujuuria, mutta jotka ovat kiinnostuneita seuran tarjoamista monipuolisista harrastusmahdollisuuksista ja “karjalaisesta ilmapiiristä.” Kaikki ovat tervetulleita!

Seuran jäsenille suunnattujen toimintaryhmien lisäksi Turun Karjala-Seura pyrkii järjestämään avointa toimintaa myös kaikille muillekin kiinnostuneille. Viime vuosina seura on järjestänyt mm. lastenkonsertin, askarteluiltoja, yhteislaulutilaisuuksia, retkiä, kursseja ja avoimien ovien päiviä. Seuramme toimii mielellään yhteistyössä muiden Turun alueen yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Viimeisin yhteistyökuvio on Turun Seudun Kalevalaisten kanssa toteutettu Helmikuun heliä ilta -yhteislaulutapahtuma.

Toimintaryhmät

Naisten kerho ja Veljeskerho

Vuonna 1945 perustettu Naisten kerho on yksi Turun Karjala-Seuran vanhimpia toimintamuotoja. Tapaamiset ovat muutaman viikon välein yhdessä Veljeskerhon kanssa ja hyvin vapaamuotoisia: ”haastellaan mitä tahotaan ja mitä mieleen tulee!” Keskustelun lomassa lauletaan ja tietysti juodaan kahvit.

Käspaikkakerho

1989 seuran aktiiviset naiset perustivat oman käsityökerhon, joka sai nimekseen Käspaikkakerho. Käspaikkakerho syntyi aktiivien etupistokirjontakurssille osallistumisen pohjalta. Kerho kokoontuu kerran viikossa Turun Karjalatalolla, ja se on ollut alusta asti Siviksen opintokerho (nykyään vertaisopintokerho).
Käsipaikkakerholaiset ovat vuosien varrella valmistaneet toimitalolle erilaisia käyttötekstiilejä, kuten verhoja ja pöytäliinoja, toimineet apuna erilaisissa juhlissa ja ennen kaikkea pitäneet yllä karjalaisten käsityötaitojen perinteitä. Perinnekäsityöt ovatkin vuosien varrella kiinnostaneet myös henkilöitä, joilla ei ole juuria Karjalassa. Käspaikkakerholaiset ovat myös osallistuneet säännöllisesti erilaisiin tapahtumiin, kuten  Turussa järjestetyille keskiaikaisille markkinoille käsityöläisinä, Luostarimäen käsityöläismuseon tapahtumiin sekä järjestäneet kursseja ja näyttelyitä. Kerholaisten määrä vaihtelee, tällä hetkellä aktiivisia kerholaisia on toistakymmentä.

Kansantanssikerho Kruuga

Turun Karjalaseurassa on toiminut kansantanssikerho 1950-luvulta lähtien. Myöhemmin ryhmä sai nimen Kruuga. Aluksi mukana oli sekä lapsi- että aikuisryhmiä, nykyään pelkästään aikuisryhmä. Kruuga kokoontuu viikoittain harjoittelemaan ja tanssimaan elävän musiikin säestyksellä pääasiassa karjalaisia tansseja. Tanssimisen riemu näkyy esitysten eloisuutena ja luonnollisuutena. Kruuga esiintyy erilaisissa juhlatilaisuuksissa, oman seuran tapahtumissa ja myös tilauksesta. Lisäksi ryhmä on osallistunut mm. Karjalaisten kesäjuhlien kenttänäytöksiin ja muihin suuriin tanssi- ym. tapahtumiin.

Turun Karjalakuoro

Turun Karjalakuoro on vuonna 1945 perustettu vireä sekakuoro. Kuorolla on karjalaiset juuret, joita se edelleen kunnioittaa vaalimalla karjalaista laulu- ja musiikkiperintöä. Kuoro perustettiin aikanaan sodan jälkeen liennyttämään siirtolaisten koti-ikävää ja vahvistamaan yhteenkuuluvuutta. Suurella osalla kuorolaisista on karjalaiset juuret mutta se ei ole vaatimus laulajille. Tällä hetkellä jo liki puolella ovatkin juuret muualla. Mukavasti eri heimojen ominaisuuden sopivat yhteen sekä harjoituksissa että esiintymisissä. Turun Karjalakuorossa on hyvä henki ja erityisen tärkeää on, että uudet laulajat otetaan hyvin vastaan. Kuoro noudattaa perinteitä mutta myös uudistuminen on täkeää. Uutta ohjelmistoa kehitetään jatkuvasti kuoronjohtaja Heikki Korhosen johdolla.

Turun Karjalainen Näyttämö

Turun Karjalainen Näyttämö on toiminut säännöllisesti vuodesta 1984 alkaen. Näyttämön ohjelmisto on ollut hyvin monipuolista draamasta komediaan ja kokoillan näytelmistä omatekoisiin runokoosteisiin. Näyttämö on esittänyt niin karjalaisia kuin muitakin näytelmiä. Turun Karjalaisen Näyttämön viimeisin produktio oli suuren suosion saanut Helena Anttosen kirjoittama komedia Katalonian iloiset rouvat. Seuran omissa juhlissa ja tapahtumissa näyttämöläisten esitykset kuuluvat odotettuihin vakio-ohjelmanumeroihin.

Keittiökerho Watruskat

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on mainittava seuramme todellinen sydän, Keittiökerho Watruskat, joka on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 alkaen viime vuoden loppuun saakka.

Keittiökerholaiset ovat hoitaneet vuosien ajan seuran järjestämien tilaisuuksien kahvitukset ja yksityisten henkilöiden tilaamat juhlatarjoilut ym. erikseen sovittavat tapahtumat. Lisäksi Watruskat ovat vuosien aikana kurssittaneet ja perehdyttäneet lukemattoman määrän erilaisia ryhmiä karjalaisen ruokaperinteen saloihin.

Tämän vuoden aikana keittiökerhon toiminta organisoituu uudelleen, kun pitkäaikaiset vetäjät, piirakkamestari Raili Seppänen ja Helena Aro jäävät ansaitulle ”eläkkeelle” kerhon toiminnasta. Raili ja Helena jättävät suuret saappaat täytettäväksi! Toivotaan, että saamme koottua yhtä tehokkaan ja työhönsä paneutuneen porukan uusiksi Watruskoiksi!
Tutustu myös seuran kotisivuihin.

Facebook-sivuihin facebook.com/turunkarjalaseura sekä Intagramiin turun_karjalaseura.

Oheinen Viikon seura-juttu on poikkeuksellisesti kokonaisuudessaan seuran omasta kynästä.