Viikon seura nro 16: Ravansaariseura ry

Viipurin saaristoon kuuluva Ravansaari tunnetaan merenkulun, kansansivistystyön ja taistelujen saarena. Saaren kulttuurin, elintapojen ja historian tallentamisesta Suomessa pitää huolta vuonna 1962 perustettu 180 jäsenen Ravansaariseura ry. Seuran toimintaan voi syventyä esimerkiksi tutustumalla vuodesta 1985 asti keskeytyksettä ilmestyneeseen Lyht’Paalu lehteen, josta julkaistaan neljä numeroa vuodessa.

Seuran toiminta koostuu erilaisista tapahtumista ja kokoontumisista. Tammikuussa järjestetään niin kutsuttu Ropakko-iltapäivä (jos tämä rajantakaiseen karjalaiseen perinteeseen kuuluva ropakko-termi ei kuulosta tutulta, niin tutustuhan asiaan tarkemmin Liiton kotisivujen kautta. Helmi-, huhti-, touko-, syys- ja lokakuussa puolestaan toimintaan kuuluu Ehta-illat ja hallituksen kokouksia. Toukokuussa tehdään retki kotimaassa ja heinäkuussa suunnataan kolmen vuorokauden matkalle Uuraan saaristoon. Tämä viimeksi mainittu matka on odotettu ja paljon muisteltu tapahtuma. Matkalta on aikanaan tuotu kasvien ja puiden taimia. Yksi puu on kasvanut "aikuiseksi" Karjalatalon päädyssä. Joulujuhla järjestetään vuorovuosin Uuras-killan kanssa. Kyseisen killan ohella muita keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Pääkaupunkiseudun karjalaiset yhteisöt eli Pääsky sekä Uuraan saariston säätiö.

Karjalatalossa oleva ns. kappeli on Ravansaariseuran toiminnan ansiota, ja sille toivotaan Karjalatalossa jatkoa sekä laajempaa näkyvyyttä. Seurasta toivotaan myös Liiton suunnalta seurojen merkityksen korostamista, Liitto kun on jäsenseuroja varten. Seurassa nähdään, että toiminnassa on tärkeää pitää huolta vanhenevien jäsenten mukana pysymisestä ja samalla aktivoida uusia, nuoria karjalaisten jälkipolvia toimintaan mukaan esimerkiksi kotiseutumatkojen houkuttamina.

Seurasta toivotaan, että tässä juttusarjassa kuultaisiin Johannekselaisten ja Paimion Karjalaseuran toiminnasta. Terveisiä siis näiden seurojen suuntaan!

Seuran toimintaan voit tutustua tarkemmin kotisivujen kautta tai Facebookissa.