Viikon seura nro 12: Valkjärven pitäjäseura ry

Tiesitkö, että valkjärveläiset tunnettiin Kannaksella taitavina kärrien ja rekien tekijöinä? Tämä osaaminen on myös tallennettu filmille tulevia sukupolvia varten, kun Arvi Koirasen suunnittelema ja ohjaama filmi "Näi tekkiit valkjärvöist ajopelilöi" tallensi 1964 Jämsässä ajokalujen teon. Filmin teko oli aikanaan suuri taloudellinen haaste, mikä helpotti vasta vuonna 1976, kun MTV osti filmin esitettäväksi.

Tämä perinnettä ansiokkaasti filmille tallentanut pitäjäseura perustettiin 27.6.1959 Keuruulla. Valkjärveläisten virallisia sijoituspaikkakuntia olivat Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen, Korpilahti, Koskenpää, Keuruu, Vilppula, Mänttä, Kuorevesi, Juupajoki ja Orivesi. Paikallisen toiminnan toteuttajiksi syntyi 1960-luvulla pääkaupunkiseudulle, Keuruulle, Hämeenlinnaan, Lahteen, Kymenlaaksoon ja Jämsään Valkjärvikerhot. Keuruun ja pääkaupungin kerhot rekisteröityivät myöhemmin yhdistyksiksi. Vuosien myötä kaikkien edellä mainittujen toiminta on päättynyt, viimeisenä toimintansa lopettaa Pääkaupungin valkjärveläiset. Kuntaliitosten ja kerhojen lopettamisen myötä yhteistyötahot ovat harventuneet ja profiloituminen toimivaksi valtakunnalliseksi yhdistykseksi on haaste.

Mutta millaista on Valkjärven Pitäjäseuran toiminta tällä hetkellä? Toiminnassa on tärkeää kanssakäyminen ja yhteydenpito sekä valkjärveläisen perinteen/kulttuurin vaaliminen ja tallentaminen. Valkjärvi-juhlia on vietetty 72 kertaa, joista viisi kertaa juhlamatkan merkeissä Valkjärvellä nykyisessä Mitshurinskojessa. Valkjärven kirkonmäelle on pystytetty kellotapuli, kirkon ja hautausmaiden muistomerkki sekä sankarihautausmaan muistoristi. Yhteydenpito Mitshurinskojen paikallishallintoon on sujunut myönteisessä hengessä.

Pitäjäseura julkaisi v. 1985 "Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella II, Kylä kylältä talo talolta", mikä oli jatkoa v. 1953 ilmestyneelle historiateokselle. Myöhemmin on tuettu mahdollisuuksien mukaan kyläkirjojen julkaisuja, viimeksi v. 2019 teosta "Valkjärven Muisteloita Entisiltä ja nykyisiltä asuinsijoilta. Pitäjäseuran toimesta on toteutettu Valkjärven viiri, lippu ja vaakuna sekä naisen kansallispuku. Myös Valkjärvi-koru siirtyy Pitäjäseuran hallintaan.

Yhteistyö seurassa on laajaa, koska hallituksessa on seuran omien edustajien ohella läsnäolooikeus Valkjärvi-säätiön edustajilla ja kolmen sukuseuran edustajilla. Valkjärvi-juhlien järjestämisessä tehdään hyvää yhteistyötä paikallisten karjalaseurojen kanssa. Vireillä on lisäksi käytännön yhteistyötä Vuoksela-Seuran ja Muolaalaisten Seuran kanssa. Yleisesti seurojen kesken toivotaankin "ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa". Valkjärveläisten joukosta toivotaankin kuultavan tässä juttusarjassa esimerkiksi Sakkola-Seurasta.

Karjalan Liitolta toivotaan jäsenjärjestöille taustatukea, yhteisiä linjauksia ja näkyvyyttä jatkossa entistä enemmän. Jäsenjärjestöissä jäsen on tärkeä, ilman jäseniä kun ei ole järjestöjä eikä moninaista toimintaa. Toiveena olisi alueellisten seminaarien järjestäminen, esimerkiksi ajankohtaisiin väitöstutkimuksiin ja Karjalan historiaan liittyen.

Some-aika on tuonut yhteydenpitoon uuden ulottuvuuden; kotisivut ovat nykyisin Karjalan Liiton sivustolla, Facebookissa Valkjärvi Karjalankannaksella on yli 600 seuraajaa ja vanhoja valokuvia löytyy verkkosivulta yli 1000.

Mutta palataan vielä niihin ajopeleihin, joista valkjärveläiset tunnetaan. Niitä on ollut nähtävänä Jämsässä mm. Karjalatalon yhteydessä sekä Lankisilla ajokalumuseossa 2003–2018. Jälleen etsitään ajokaluille uutta sijoituspaikkaa. Löytyisikö tätä kautta sellainen?