Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939–1945
9. Siirtoväen asuttaminen jatkosodan jälkeen
Maanhankintalaki siirtoväen ja rintamamiesten asuttamiseksi säädettiin huhtikuussa 1945.
9. Siirtoväen asuttaminen jatkosodan jälkeen
Pääosa vuosina 1941-1944 takaisin Karjalaan palanneista oli maatalousväestöä. Kaupunkilaissiirtoväen sijoittuminen ja sopeutuminen uusiin oloihin oli monen kohdalla alkanut jo jatkosodan aikana uuden työ- ja asuinpaikan myötä. Sen sijaan maataloussiirtoväen asuttaminen vaati uutta radikaalia asutuslakia. Maanhankintalaki siirtoväen ja rintamamiesten asuttamiseksi säädettiin huhtikuussa 1945. Esinäytöksenä sille oli ollut vuonna 1940 säädetty pika-asutuslaki. Siirtoväelle muodostettiin kaikkiaan lähes 40 000 uutta erilaista viljelmää. Tässä luvussa eivät ole kuitenkaan mukana rintamamiehinä maata saaneet karjalaisevakot. Sodanjälkeisen asutustoiminnan johtajana toimi ylijohtaja Veikko Vennamo.
Tutustu lisää!
Katso Suomi-Filmi Oy:n dokumentti ”Suomi rakentaa tulevaisuuttaan”. Dokumentti kertoo ympäri Suomea tapahtuneesta jälleenrakentamisesta ja selviytymisestä jatkosodan jälkeen.
Löydät filmin osoitteesta: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117091
9. Siirtoväen asuttaminen jatkosodan jälkeen
1. Mies ja hevonen talon pihalla Janakkalan Tervakoskella, 1940-luvun loppu (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)
3. Karjalaisia kansanedustajia esittämässä sisäasiainministeri Aarre Simoselle siirtoväen vetoomusta, 1950-luvun alku. Vasemmalta kansliapäällikkö E.O.Mantere, kansanedustajat Pekka Kiiski, Matti Kiiski, Ilmari Tiainen, Väinö Okko, Helena Virkki, Jussi Kuttinen, Erkki Paavolainen, Ville Riihinen, ministeri Simonen, kansanedustaja (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)
4. Rovasti Karvonen siirtoseurakunnan kirjojen äärellä, 1949 (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)
5. Suojärveltä lähtöisin oleva emäntä Akuliina Jehkonen lampaiden kera pihassa, 1954 (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)