Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939–1945
7. Elämää Karjalassa asemasotavaiheen aikana
Kaatuneiden muistopäivä toukokuun kolmantena sunnuntaina herkisti entiset evakot sankarihautojen äärille.
7. Elämää Karjalassa asemasotavaiheen aikana
Karjalan puoliviralliseen juhlaperinteeseen syntyi vuodesta 1942 lähtien uusia vakavahenkisiä tapahtumia. Takaisinvaltauksen vuosipäivää alettiin juhlia näyttävästi. Myös kaatuneiden muistopäivä toukokuun kolmantena sunnuntaina herkisti entiset evakot sankarihautojen äärille.
Suurin osa Karjalan kirkoista tuhoutui tai vaurioitui pahasti talvisodassa tai jatkosodan alussa. Jälleenrakentamismahdollisuudet olivat hyvin rajalliset materiaali- ja työvoimapulassa. Karjalan kirkkojen jälleenrakentamiseksi julistettiin kuitenkin suunnittelukilpailu, jonka tulokset ovat hautautuneet arkistojen kätköihin. Myös ortodoksinen kirkko järjesti oman keräyksen temppelien ja tsasounien jälleenrakentamisen rahoittamiseksi. Suuren huomion kohteena olivat Kurkijoen korjatun kirkon vihkiäiset talvella 1944 ja kenraali Aaro Pajarin rintamamiesten talkoilla rakentaman sotakirkon avajaiset Kivennavalla.
7. Elämää Karjalassa asemasotavaiheen aikana
1. Käkisalmi on juhlinut siirtoväen päivää, 23.3.1943 (Sot.virk. L.Lamminmäki, valokuvaaja, SA-kuva)
2. Ensimmäiset sankarihautajaiset Muolaassa hävitetyn kirkon liepeillä, 26.11.1941 (SA-kuva)
3. Ensimmäinen jumalanpalvelus Salmin kreikkalaiskatolisessa kirkossa. Seurakuntaa jumalanpalveluksen aikana,17.8.1941 (SA-kuva)
4. Markus-setä pitämässä ensimmäistä lastentuntia Viipurissa, 25.4.1942 (Sot.virk. T.Nousiainen, valokuvaaja, SA-kuva)
5. Jalkapallo-ottelu Helsinki - Viipuri: Pelaajat saapuvat kentälle, 5.7.1942 (SA-kuva)
6. Käkisalmen Kalliosaaren hiekkarannalta. Pojat rakentavat hiekkaan linnakkeita, joihin uhkaavat tykin piiput syntyvät kaislan korsista, 4.7.1942 (SA-kuva)