Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939–1945
5. Paluu Karjalaan
Kaikkiaan Karjalaan palasi ennen kesää 1944 lähes 300 000 henkeä.
5. Paluu Karjalaan
Kesän 1941 sotamenestyksen siivittämänä siirtoväki alkoi odotella syksyllä 1941 pikaista paluuta takaisin Karjalaan. Evakoiden optimistisista odotuksista huolimatta paluumahdollisuudet olivat syksyllä heikot, sillä suurin osa Moskovan rauhassa luovutettua aluetta oli raunioina kolme kertaa ylipyyhkineiden taisteluiden jäljiltä. Syksyn 1941 aikana vain noin 70 000 työkuntoisinta evakkoa sai luvan palata siivoamaan ja suorittamaan kiireisimpiä korjaustehtäviä. Tasavallan presidentti Risto Rytin julistuksella luovutetut alueet liitettiin takaisin valtakuntaan 6.12.1941.
Siirtoväen joukkopaluun aikaa oli kevät ja alkukesä 1942. Koko talven kestäneen malttamattoman odotuksen jälkeen maataloussiirtoväen pääosa voitiin päästää takaisin jälleenrakentamaan tuhoutuneita kotejaan. Karjalaisen maataloussiirtoväen panosta tarvittiin kipeästi helpottamaan kevään 1942 nälkäkriisiä, joka oli sotavuosien pahin. Vuoden 1942 lopussa asui Karjalassa jo yli 250 000 entistä evakkoa. Kaikkiaan Karjalaan palasi ennen kesää 1944 lähes 300 000 henkeä. Paluuluvuissa eivät ole mukana rintamalla olleet karjalaismiehet.
Tutustu lisää!
Katso Puolustusvoimain katsaus nro 42 jatkosodan asemasotavaiheesta, jolloin karjalaiset palasivat koteihinsa. Jälleenrakennus alkoi ja arkinen elämä palasi uomiinsa.
Löydät filmin osoitteesta
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_604833
5. Paluu Karjalaan
1. Siirtoväkeä eväineen Valkjärven asemalla odottamassa kyytiä kotiinsa, 19.12.1941 (Luutnantti R.Ruponen, valokuvaaja, SA-kuva)
2. ``Joha myä päässää vaikk jalkasi tää loppumatka´́. Kirvun Sairalan tienhaarassa tyhjensi autobussi toisensa perään lastin koteihinsa menossa olevia perheitä. Hetkittäin on tällä pysäkillä runsaasti väkeä ja kova puheen sorina. Siinä tapaavat toisensa kauan erossa oleet naapurit ja paljon on puhuttavaa. Äitien käsivarsilla on useasti sellaisia ``evakkoja ́ ́, jotka nyt ensi kertaa eläissään saapuvat Karjalaan. Rasittava matka kotiin alkaa olla jo kestetty. Kohta ollaan kunnaalla, josta suurella kaiholla ja uteliaisuudella odotettu mökki näkyy. Nyt ei malteta enää odottaa ajoneuvoakaan: Joha myä päässää vaik jalkasi tää loppumatka. Ei myä ennää malteta oottaa autoloit, ko ker jo näi liki päästii.... ́ ́, 5.11.1941 (Sot.virk. Martti Aaltonen, valokuvaaja, SA-kuva)
3. Lumivaaran ensimmäinen siirtoväki Ihalassa, 28.8.1941 (Pastori Matti Tuovinen, valokuvaaja, SA-kuva)
4. Naiset palaamassa karjan kanssa Kurkijoelle, 1941-1944 (valokuvaaja Pekka Kyytinen, Museovirasto)
5. Siirtoväki vie karjaansa kotiin Karjalaan, 21.4.1942 (Ylikersantti Orvo Kärkönen, valokuvaaja, SA-kuva)
6. Karjalan mies muokkaamassa maataan palaneen talonsa raunioiden liepeillä, 16.5.1942 (Sot.virk. J.Taube, valokuvaaja, SA-kuva)
7. Siirtoväki palaa koteihinsa, 28.8.1941 (P.Kaario, valokuvaaja, SA-kuva)