Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939–1945
3. Siirtoväen asuttaminen
Pika-asutuslain suunnittelussa ja toimeenpanossa karjalaiset olivat tärkeillä avainpaikoilla.
Siirtoväen asuttaminen
Karjalaisen siirtoväen enemmistö – 220 000 henkeä – oli maatalousväestöä. Heidän asuttamiseksi säädettiin kesäkuussa 1940 pika-asutuslaki, joka perustui välittömästi talvisodan jälkeen professori T. M. Kivimäen laatimaan suunnitelmaan. Omaksi etujärjestökseen huhtikuussa Karjalan Liiton perustanut siirtoväki oli pääpiirteissään tyytyväinen Kivimäen suunnitelmaan. Lain suunnittelussa ja toimeenpanossa karjalaiset olivat tärkeillä avainpaikoilla. Siirtoväen maansaanti lykkääntyi Kivimäen optimistisista lupauksista huolimatta luonnollisista syistä eli talvesta johtuen. Kesällä 1941 suurin osa maataloussiirtoväestä olisi kuitenkin saanut oman tilan. Jatkosota kesällä 1941 johti lain toimeenpanon raukeamiseen, kun evakot alkoivat odottaa paluuta Karjalaan.
3. Siirtoväen asuttaminen
1. Sakkolasta kotoisin olevan sotaleski Linda Koirasen perheen evakkokuormaa puretaan Aitolahdessa, 1941 (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)
2. Evakot talkoissa Matti ja Lauri Kannisen heinäpellolla Nastolassa, 1941 (kuvaaja Liisa Pekonen, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)
3. Mustikanpoimintaretkeläiset ruokatauolla vuonna 1941 Liperissä, kuvassa Lappalaisen siskoksia ja siirtoväkeä (Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)
4. Karjalainen evakkoemäntä ja keskisuomalainen emäntä keittopuuhissa Keski-Suomessa, 1940-luvulla (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)
5. Karjalaisäitejä ja lapsia ruokailemassa Huittisten siirtoväen yhteismajoitustiloissa, 1940 (Historian kuvakokoelma, Museovirasto)
6. Karjalaisen siirtoväen juhla Viipurilaisessa osakunnassa, 1941 (valokuvaaja Pietinen, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma, Museovirasto)
7. Presidentti Hooverin edustaja tuomari Maverick tutustumassa siirtoväen oloihin Huittisissa, 1940 (Historian kuvakokoelma, Museovirasto)