Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939–1945
1. Evakuointi syksyllä 1939 ja talvisodan alkaminen
Yli 300 000 suomalaista eli talvisodan kuukaudet yhteisine ongelmineen tilapäismajoituksessa.
Evakuointi syksyllä 1939 ja talvisodan alkaminen
Neuvostoliitto esitti Suomelle neuvottelukutsun Moskovaan lokakuun alussa 1939. Suomi mobilisoi ylimääräisiin harjoituksiin noin 300 000 miestä – pääasiassa Karjalan kannakselle. Samalla alkoivat rajaseutujen ja suurten kaupunkien evakuoinnit. Noin 100 000 siviiliä siirtyi pois kotoaan. Heistä suuri osa palasi marraskuun lopulla juuri ennen puna-armeijan hyökkäystä. Monille Kannaksen rajakuntien evakoille lokakuun lähtö jäi kuitenkin lopulliseksi, sillä he eivät päässeet takaisin kotiseuduilleen jatkosodan vuosinaankaan 1941–1944.
Neuvostoliiton hyökkäys 30. marraskuussa 1939 maalla, ilmassa ja merellä salamasodan opein muutti YH:n ajan evakuoinnit harjoittelusta kylmäksi todellisuudeksi. Rajaseutujen ja kaupunkien evakkoja ei vieläkään eroteltu toisistaan. Yli 300 000 suomalaista eli talvisodan kuukaudet yhteisine ongelmineen tilapäismajoituksessa.
Laatokan Karjalan ja Kainuun rajakylien siviiliväestöä ei riittävän ajoissa evakuoitu ennen Neuvostoliiton hyökkäystä, vaan he jäivät venäläisten vangeiksi. Suojärven Hyrsylän kylän siviiliväestö pääsi palaamaan vankileiriltä toukokuussa 1940 Helsinkiin.