Kuukauden säätiö: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö

Pyhäjärven kunnan hoitokunta kutsui kirjein ja lehti-ilmoituksella 20.4.1947 Vammalan seurojentalolle Pyhäjärven kunnan, seurakunnan ja erilaisten taloudellisten ja aatteellisten yhteisöjen edustajia keskustelemaan säätiön perustamisesta ja historiahankkeen käynnistämisestä. Kutsukirje päättyi sanoihin: ”Toivomme, että tämä kutsu johtaisi meidän tiemme runsaslukuisana yhteiseen neuvonpitoon hakemaan yhteisiä toimintamuotoja ja aineellisia mahdollisuuksia rakkaan kotiseutumme kunniallisen muiston vaalimiseksi ja säilyttämiseksi tuleville polville.” Kutsua noudatettiin runsaslukuisesti. Kokouksessa kunnan hoitokunnalle annettiin valtuudet valmistella oman paikkakunnan eli Pyhäjärven säätiön perustamista. Hoitokunnan valitsema toimikunta päätti Vammalassa 25.4.1948 perustaa Pyhän-Säätiö-nimisen säätiön, jonka kotipaikaksi merkittiin Tyrvään kunta. Peruspääomaksi luovutti kunnan hoitokunta hallussaan olevista varoista 50 000 markkaa. Säätiön säännöt hyväksyttiin 4.5.1948 pidetyssä kokouksessa, ja oikeusministeriössä ne hyväksyttiin 18.5.1948. Säätiö merkittiin säätiörekisteriin 16.11.1948.

Monimuotoista toimintaa

Tänä päivänä voimassa olevien sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on karjalaisten ja ensisijaisesti entisen Viipurin läänin pyhäjärveläisten ja heidän jälkeläistensä taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö harjoittaa julkaisutoimintaa, mikä tarkoittaa mm. 11 – 12 kertaa vuodessa ilmestyvää Vpl. Pyhäjärvi -lehteä. Kyseisestä lehdestä ilmestyi muutama näytenumero ensimmäisen kerran vuonna 1955 ja vuonna 1956 se alkoi ilmestyä säännöllisesti. Lehti toimii ”pyhäjärveläisten” yhdyssiteenä ja tiedotuskanavana. Lehdessä kerrotaan monipuolisesti Pyhäjärveen, pyhäjärveläisyyteen, Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvistä asioista ja lehti on saanut paljon myönteistä palautetta. Lehden tuloa odotetaan ja lehti on tilaajilleen tärkeä ja vaikka tilauksia on lopetettu mm. tilaajien ikääntymisen ja poisnukkumisten vuoksi, myös uusia tilauksia on tullut runsaasti. Monet ei-karjalaiset ja ei-karjalaisjuuriset ovat kovin hämmästyneitä, kun heille kertoo, että Viipurin läänin pyhäjärveläisillä on oma lehti ja se ilmestyy (lähes) kuukausittain. Vpl. Pyhäjärven säätiö on siis syystäkin ylpeä lehdestään, kuten myös muut karjalaispitäjät voivat olla ylpeitä omista lehdistään.

Säätiö on historiansa aikana julkaissut myös erilaisia säätiöön ja Vpl. Pyhäjärveen liittyviä teoksia. Keskeisin näistä on vuonna 1950 julkaistu lähes 500 sivuinen Impi Wiikan kirjoittama kirja ”Vpl. Pyhäjärvi, Kappale kannakselaisvaihteita”. Jo ensimmäisessä kokouksessa, jonka Vpl. Pyhäjärven kunnan hoitokunta oli kutsunut koolle 22.3.1947 säätiön perustamista ajatellen, keskusteltiin myös historiakirjan aikaansaamisesta entisestä kotipitäjästä. Kirja on lähes 500-sivuinen monipuolinen teos luonnosta, historiasta, elinkeinoista ja elämästä Vpl. Pyhäjärvellä. Kirja on ollut siinä määrin suosittu, että siitä otettiin uusintapainos vuonna 1981.

Säätiö järjestää erilaisia tilaisuuksia, kuten vuosittain yleensä heinäkuussa järjestettävät Vpl. Pyhäjärvi-juhlat. Nämä toteutetaan tavallisesti juhlapaikkakunnan Karjala-seuran kanssa. Vpl. Pyhäjärvi-juhlat ovat vuosittain olleet tärkeä kesätapahtuma, jossa pyhäjärveläiset eri puolilta Suomea ovat voineet tavata toisiaan. Kaksi kertaa juhlat on järjestetty entisellä kotiseudulla Plodovojessa, ja ne ovat olleet omalla tavallaan erityisen merkittäviä juhlia. Siellä juhlamessut on pidetty kirkkoaholla ja tilaisuudessa on ollut mahdollisuus laskea seppeleet, ei Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, vaan alkuperäiselle hautausmaan paikalle, jonne esi-isät ja omaiset on haudattu. Erityisesti ensimmäiset juhlat Plodovojessa vuonna 1998 olivat koskettava ja mieliin painunut tapahtuma. Osanottajia oli useita satoja ja joukossa oli vielä runsaasti heitä, joilla oli omakohtaisia muistoja alueelta, elämästä ja tapahtumista siellä.

Säätiön tehtäviin kuuluu myös ylläpitää ja kunnostaa muistomerkkejä. Entisen Vpl. Pyhäjärven alueella on useaan otteeseen kunnostettu Vpl. Pyhäjärven kirkon vieressä sijainnutta Vpl. Pyhäjärven Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkiä ja sen ympärillä olevaa noin hehtaarin maa-aluetta, joka on paikallisviranomaisten toimesta rauhoitettu ja merkitty maastoon. Lisäksi alueelle on pystytetty kirkon ja hautausmaan muistomerkki, sankarihautausmaan muistomerkki sekä aidat näiden alueiden ympärille. Vpl. Pyhäjärven vuosien 1939 – 1944 sankarihautausmaan alueen kunnostus oli erityisesti monien mielessä, kun entiselle kotiseudulle 1990-luvun alussa päästiin käymään. Sankarihautausmaan muistomerkin paljastusjuhla vuonna 1994, kun alue oli saatu raivattua ja aidattua, oli koskettava tilaisuus. Alue ja muistomerkit ovat olleet kiinnekohtia ja tärkeitä käyntikohteita entiselle kotiseudulle suuntautuvilla matkoilla. Muistomerkkejä löytyy kuitenkin myös Suomen puolelta. Alavuden kirkon viereen on pystytetty muistomerkki sinne evakkoaikana haudattujen pyhäjärveläisten muistolle. Muistomerkkien ohella myös erilaista esineistöä on kunnostettu. Vpl. Pyhäjärven kirkon alttaritaulu kunnostettiin 1980-luvulla ja se sijaitsee nykyisin Huittisten kirkon sivualttarilla. Lisäksi kaksi Vpl. Pyhäjärven kirkossa ollutta kookasta krusifiksiä on kunnostettu ja saatettu esille. Krusifiksit ovat nykyisin Sastamalan seurakunnan hallussa. Toinen niistä on Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa ja toinen Vammalan seurakuntatalon kirkkosalissa.

Julkaisutoiminnan ja tapahtumien ohella säätiö jakaa apurahoja, avustuksia ja stipendejä. Säätiön hallinnoimista rahastoista jaetaan apurahoja ja stipendejä Vpl. Pyhäjärvi -juurisille opiskelijoille ja rahastoista on myös annettu avustuksia ja tukea muille pyhäjärveläisyyteen liittyville hankkeille rahastojen sääntöjen puitteissa.

Vpl. Pyhäjärven pöytästandaarin, säätiön lippujen ja perinnevaakunan valmistuminen ovat olleet säätiölle tärkeitä perinteen ylläpitämisen välineitä. Pöytästandaari valmistui vuonna 1963 ja Pyhän-Säätiön lippu, joka ei enää ole käytössä vihittiin vuonna 1975. Nykyisin säätiön käytössä oleva Vpl. Pyhäjärvi-lippu vihittiin vuonna 1992 ja perinnevaakuna valmistui ja hyväksyttiin vuonna 1989. Näissä kaikissa kuvioaihe on otettu Vpl. Pyhäjärven Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin päällä ennen talvisotaa olleesta lyhdystä. Kuviossa on tyylitelty lyhty, jossa on ankkuriristi ja lyhdyn yläpuolella Karjalan vaakunakuvio, kaksi toisiaan vastaan iskevää käsivartta. Idea lyhtyaiheen käyttämiseen tuli alun perin rovasti Kaarle Viikalta.

Monimuotoista yhteistyötä

Säätiön kotipaikka on Sastamala, joka on muodostunut kahdeksasta kunnasta. Ne kaikki olivat siirtoväen sijoitussuunnitelman mukaisia pyhäjärveläisten sijoituskuntia sodan jälkeen, ja Sastamalan alueella asuu edelleen paljon pyhäjärveläisjuurisia. Niinpä säätiö on tehnyt ja tekee edelleen monenlaista yhteistyötä Vammalan Karjalaseuran kanssa. Myös Vpl. Pyhäjärvi-seura ry, joka toimii etupäässä pääkaupunkiseudulla, on yhteistyökumppani. Samoin yhteistyökumppaneita ovat myös ei-rekisteröidyt Vpl. Pyhäjärvi-kerhot Tampereella ja Lahdessa sekä Vpl. Pyhäkylä-Seura.

Suvannon seudun pitäjäyhteisö on epävirallinen kokonaisuus, johon kuuluvat Käkisalmi, Pyhäjärvi, Sakkola, Metsäpirtti, Rautu, Räisälä ja Vuoksela. Kyseisten pitäjien säätiöiden ja seurojen edustajat ovat kokoontuneet 1 – 2 kertaa vuodessa tapaamiseen, jossa on tutustuttu, kuultu kuulumisia, keskusteltu ajankohtaisista aiheista ja saatu ideoita toimintaa varten. Myös yhteisiä matkoja eri puolille Karjalaa on tehty. Matkan järjestäjänä ovat olleet kunkin pitäjän toimijat vuorovuosina. Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin kunnostuksen yhteydessä 2000-luvun alussa säätiö teki yhteistyötä Sakkolan, Raudun ja Metsäpirtin pitäjäyhteisöjen edustajien kanssa, sillä samanaikaisesti kun kunnostettiin Pyhäjärven muistomerkkiä, kunnostettiin myös Sakkolan ja Rautu-Metsäpirtin vastaavia muistomerkkejä. Tutustuminen muihin pitäjiin ja muiden pitäjien seuroihin ja säätiöihin on koettu antoisaksi. Paitsi että siinä yhteydessä on tavattu mukavia ihmisiä, on myös saatu ideoita omaan toimintaan ja uusia näkökulmia asioihin.

Karjalaisten yhteisöjen ulkopuolelta säätiön yhteistyökumppani on Sastamalan seudun museo. Museossa on Vpl. Pyhäjärvi-kokoelma, joka sisältää esineitä, asiakirjoja, valokuvia ym. Kokoelma on muodostunut vuosikymmenten kuluessa ja sitä kartutetaan edelleen. Kokoelman vanhin esine, joka on myös vanhin museossa oleva esine, on Vpl. Pyhäjärven pieni kirkonkello, joka on valettu Tukholmassa vuonna 1634. Se hankittiin Pyhäjärven ensimmäiseen kirkkoon pian sen jälkeen, kun Vpl. Pyhäjärven seurakunta oli perustettu vuonna 1632. Se ei ole vanhin Kannakselta säilynyt kirkonkello, mutta on vanhimpien joukossa. Kokoelmaan liittyen on järjestetty näyttelyitä ja aineistoa on myös tallennettu museon Topoteekki-verkkoarkistoon.

Säätiö ylläpitää vuorovaikutusta entisen kotiseudun nykyiseen väestöön ja hallintoon. Vuodesta 1991 lähtien säätiö on pitänyt yhteyttä entisen kotiseudun hallintoon sekä Käkisalmen museon henkilökuntaan ja tavannut heitä säännöllisesti, joskus useita kertojakin vuodessa. Yhteistyötä on tehty mm. muistomerkkien pystytysten yhteydessä, Vpl. Pyhäjärvi-juhlien myötä ja lisäksi on myös isännöity paikallishallinnon edustajien vierailua Suomessa. Koronapandemian alettua vuonna 2020 matkoja Plodovojeen ei ole päästy tekemään ja yhteydenpito on ollut tauolla. Nyt Euroopan poliittisen tilanteen muututtua helmikuun lopulla 2022, on vaikea arvioida, miten yhteydenpito voi jatkua ja milloin Kannakselle on jälleen mahdollista matkustaa.

Karjalan Liiton toiminnasta erityisen hyödyllisiksi on koettu säätiö- ja lehtiseminaarit. Säätiöseminaareissa toivotaan infoa mm. mahdollisiin säätiöitä koskeviin lainsäädäntömuutoksiin ja lehtiseminaarit on puolestaan koettu tärkeinä kokemusten ja vertaistuen antajina. Kollegoiden ja samoja asioita hoitavien henkilöiden tapaaminen aika ajoin on yleensäkin koettu antoisaksi ja hyödylliseksi. Luovutetulla alueella olevien muistomerkkien ja hautausmaiden hoidossa ja niihin liittyvien sopimusten laatimisessa Liitolta on aina toivottu tukea. Liiton organisoimat pitäjäesittelyt ovat olleet säätiön edustajien mielestä mielenkiintoisia ja antoisia. Jokainen tuntee ”oman” pitäjänsä, mutta muista pitäjistä löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista.

Tutustu myös säätiön kotisivuihin osoitteessa https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/jasenyhteisot/saatiot/vpl.-pyhajarvi-saatio.html sekä katso melko tuore Vpl. Pyhäjärven pitäjäesittely https://www.youtube.com/watch?v=8abRr4opspA