Bonusesittely

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön sääntömääräinen tarkoitus on karjalaisen henkisen ja aineellisen viljelyn tukeminen ja kehittäminen sekä maassamme tapahtuva karjalaisten perinteiden vaaliminen. Tarkoitusta toteutetaan jakamalla apurahoja ja avustuksia, vuosittain noin 600 000 euroa, karjalaiselle kulttuuritoiminnalle ja Karjalaa käsittelevälle tieteelliselle tutkimukselle.

Säätiön perustamisajatus nousi esiin Pohjois-Karjalan maakuntapäivillä vuonna 1948. Tuolloin katsottiin, että Pohjois-Karjala, ainoana sodan jälkeen jäljellä olevana osana Suomen Karjalaa, muodostaisi suotuisimman maaperän karjalaisuuden säilymiselle. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön alkupääoman lahjoitti Repola-Viipuri Oy, ja vuonna 1950 säädekirjan allekirjoitti 25 yritystä ja yhteisöä ja 70 yksityishenkilöä. Melko pian perustamisen jälkeen KKES:n aatteellista pohjaa laajennettiin käsittämään muutkin karjalaispiirit: Etelä-Karjala alueena sekä Karjalan Liiton suojiin pelastautuneet siirtokarjalaisyhteisöt ja muut karjalaisseurat. Vuosikymmenten aikana KKES on kasvanut niin, että se nykyään lienee omaisuuden arvoltaan ja jaettavan tuen määrältään suurin suomalainen karjalaissäätiö.

Karjalan kunnaillakin on parin vuoden ajan väistelty koronapandemiaa, joka yllätti KKES:n 70-vuotisjuhlan kynnyksellä. Rajat ja laitokset suljettiin, yleisötilaisuudet kiellettiin ja kulttuurielämä hiljeni. Koronasta on jo lähes selvitty, mutta Karjalan taivaalle on noussut uusia uhkia juuri, kun KKES on aloittanut strategiatyön, jossa säätiön nykyistä ja tulevaa toimintaympäristöä pyritään määrittelemään. Tarkastelu kohdistetaan muun muassa säätiön ja merkittävimpien sidosryhmien – kuten Karjalan Liiton – yhteistoimintaan. Myös karjalaista kulttuuria, sen sisältöä ja tilaa pyritään selvittämään: mitä on suomalainen karjalaisuus, missä ja kuinka sitä toteutetaan ja millaisin muodoin sitä voidaan edistää nyt ja tulevaisuudessa.

Siirtokarjalaisten perinnettä kantavat yhteisöt ovat ikääntyneet ja vetovastuu pitäisi siirtää nuoremmille, mutta mistä heitä löytyisi? KKES on voinut kasvaa nykyisiin mittoihinsa, koska monet juuriltaan karjalaiset, pääosin pohjoiskarjalaiset, mutta myös siirtokarjalaiset henkilöt, ovat lahjoituksillaan sitä tukeneet. Lisäksi KKES on sulautumisen muodossa ottanut vastaan joidenkin merkittävien karjalaissäätiöiden perinnön. Lahjoittajien tarkoitus ja tahto elävät KKES:n suojissa nimikkorahastoina, joiden tuotoista jaetaan vuosittain lukuisia apurahoja ja avustuksia.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on perustettu Pohjois-Karjalassa, ja sen kotipaikka on Joensuu. Säätiön toiminta kuitenkin on valtakunnallista, karjalaisen kulttuurin edistämistä ja karjalaisen perinteen säilyttämistä maassamme.

Tutustu tarkemmin säätiön toimintaan osoitteessa www.kkes.fi

Juttu on alunperin julkaistu Karjalan Kunnaat lehden numerossa 2/2022 ja sen on kirjoittanut KKES:n toiminnanjohtaja Satu Kokkonen.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ei ole Karjalan Liiton jäsenyhteisö, joten siksi sitä ei esitellä varsinaisena Kuukauden säätiönä.