Impilahden historiaa
Laatokan pohjoisrannikko ja siis Impilahden tienoot olivat karjalaisten asuttamia jo v.800 jKr. Ruotsalaiset valloittivat alueen v.1580, mutta Täyssinän rauhassa palattiin takaisin Venäjän vallan alle, kunnes v.1617 Stolbovan rauhassa Ruotsi jälleen valtasi alueen. Täyssinän rauhan yhteydessä v.1595 mainitaan jo Käkisalmen lääni.
1500-luvun alussa Impilahdella oli asukkaita n. 700 ja sata vuotta myöhemmin n. 1600. Oli eletty 40 rauhan vuotta, mutta v.1656 Ruotsi aloitti sodan Venäjää vastaan ja Impilahti oli jälleen hävityksen kohteena. Ruotsi oli yrittänyt käännyttää asukkaita luterilaiseen uskoon. Kapinahenkinen ortodoksiväestö liittyi venäläisten joukkoon. Kun Ruotsi voitti sodan, seurauksena oli pakokauhu ja pohjoisosan väestö pakeni ja sen mukana n. 2000 impilahtelaista siirtyi Venäjän puoleiseen Karjalaan. Olojen vakiinnuttua jotkut palasivat, mutta pääosa vuoden 1681 veroluettelossa olleista näyttää siirtyneen Savosta päin Impilahden seudulle. Tosin 204:stä perheen päämiehestä vain 75 oli enää 10 vuoden päästä paikallaan. Vielä v.1640 paikkeilla oli melkein koko Impilahden väestö kreikkalaiskatolisia.
1700-luvun alku merkitsi impilahtelaisille vainovuosien uusiutumista. Alkoi Suuri Pohjan sota, jonka myötä kreikkalaiskatolinen väestö pakeni joukoittain Venäjälle, lähinnä Aunukseen. Hävitys oli hirveää Impilahden ja Sortavalan seuduilla. Niin sanottu Isoviha päättyi v.1721 Uudenkaupungin rauhaan, jossa Venäjä sai kaakkois osan Suomea. Vuonna 1722 Impilahdella oli vain 48 ruokakuntaa, vuoteen 1764 väestö oli kasvanut jo 243:n ruokakuntaan. 1700-luvun kirkonkirjoista ei löydy vielä mainintaa Vänskistä Hättilässä, mutta Leppäsillassa kyllä.
Vuonna 1741 alkoi ns. Pikkuviha, joka kohdistui ankaranna Laatokan rannikoihin, joita vuoroin ruotsalaiset, vuoroin venäläiset sotilaat hävittivät ja ryöstivät. Vuonna 1797 Impilahti vapautui Aleksanteri Nevskin luostarin 34 vuotisesta läänityksestä ja se julistettiin suoraan kruunun alaiseksi. Impilahtelaiset säästyivät esimerkiksi salmilaisten osaksi tulleesta maaorjuudesta.
1800-luvulla perustettiin kiertokoululaitos ja sen myötä lukutaidon kehittyminen.
Papistolla oli suuri merkitys uudistuksissa. Pitkäaikainen kappalainen Gustaf Löfström toimi myös yritteliäänä liikemiehenä. Hän omisti kiinteistöjä, laivoja, myllyn, kaivoksia, harjoitti järvimalmin nostoa ja loppujen lopuksi perusti Värtsilän sahan tullen täten peruskiven laskijaksi eräälle sittemmin Suomen suurimmalle teollisuusyritykselle - Wärtsilä - yhtymälle.
Ruotsin valta päättyi vuosien 1808 - 1809 sotaan. Suomi liitettiin Venäjään ja Karjalalle onnellinen käänne tapahtui siinä, että ns. Vanha Suomi yhdistettiin muuhun Suomeen v.1812 ja Laatokan Karjala liitettiin Viipurin lääniin.