Sukuyhdistys Sihvo ry.
Sihvo - karjalainen suku
Sukuyhdistys Sihvo ry. on perustettu vuonna 1959. Sukuyhdistyksessä on jäseniä kolmesta eri sukuhaarasta,
joiden juuret ovat Kaukolassa, Lemillä tai Valkjärvellä.
Tervetulos Sukuyhdistys Sihvo ry:n verkkosivuille!
Sihvon suvun perinteitä vaaliva Sukuyhdistys Sihvo ry on virallisesti perustettu Katajanokan kasinolla Helsingissä 22. marraskuuta 1959, jolloin oli sukuseuratoiminnan alkuunpanijan, jalkaväenkenraali Aarne Sihvon 70-vuotissyntymäpäivä.
Sukuyhdistyksen perustaminen oli keino koota sukulaisia yhteen sotien jälkeisessä hajanaisessa ajassa ja tarjota mahdollisuus yhteyden pitoon. Suuri osa sukulaisista oli joutunut muuttamaan kotiseuduiltaan ja asettumaan uusiin oloihin muualle Suomeen.
Tavoitteena oli myös, että tulevatkin sukupolvet pitäisivät keskenään yhteyttä. Jo alun perin sukuyhdistyksen jäseneksi määriteltiin jokainen, joka polveutuu Sihvosta, hänen aviopuolisonsa ja lapsensa.
Varhaisimpia tietoja Sihvoista
Sihvojen suku on ollut jo lähes 300 vuoden ajan jakaantuneena kolmeen päähaaraan, jotka on nimetty niiden varhaisten asuinpaikkakuntien mukaan Kaukolan, Lemin ja Valkjärven sukuhaaroiksi. Muista sukuhaaroista myös pieni Jääsken sukuhaara on elänyt ainakin vuodesta 1684 nykypäiviin saakka, mutta Muolaan ja Raudun sukuhaarat eivät ole säilyneet.
Kaukolan ja Valkjärven Sihvojen juuria löytyy Käkisalmesta. Isovihan jälkeen Sihvoja siirtyi Käkisalmesta Kaukolaan ja Valkjärvelle. Lemin Sihvot tulivat Lemille 1700-luvun loppupuolella. On mahdollista, että Lemin ja Savitaipaleen sukuhaarat ovat samaa juurta, mutta vain Lemin sukuhaara on säilynyt.
Suku on kokonaisuudessaan juuriltaan talonpoikaissuku, vaikka Kaukolan ja Valkjärven sukuhaaroissa olikin Käkisalmen porvareita ja kalastajia 1600- ja 1700-luvuilla.
Ensimmäinen asiakirjamerkintä Sihvosta sukunimenä on vuodelta 1582, jolloin Maunu Sihvo tuli Käkisalmen linnan puusepäksi.
Sukunimi tunnetaan usein jääkäriliikkeen ja kenraalien toiminnan kautta, suvun neljän kenraalin ansiosta. Sukuhaaroissa on ollut useita sotilaita.
Sotien aikaan liittyi vahvasti Sam Sihvon musiikki, josta tunnetuimmat sävellykset ovat musiikkinäytelmät Jääkärin morsian ja Hevoshuijarit.
Karjalaisuus, kulttuuri ja historia ovat leimallisesti sukuun liittyviä asioita, viimeaikaisimmista mainittakoon mm. professori Hannes Sihvon ja professori Jouko Sihvon kirjalliset työt.
Sukunimi- Sihvo on nykyisenä nimenä Suomessa 660 ja ulkomailla 33 henkilöllä. Entisenä nimenä Sihvo on ollut yhteensä 223 henkilöllä.
ma | ti | ke | to | pe | la | su |
---|---|---|---|---|---|---|
25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 1 |
2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 |
9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 |
16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 |
23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 |
30 | 31 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |