Johannes ”John” Pärssinen
Teksti Kari Näriäinen
Johannes Arno Pärssinen syntyi Vpl Pyhäjärvellä 1902, lähti nuorena miehenä maailmalle, päätyi siirtolaiseksi USA:han ja kuoli siellä vuonna 1992 90 vuoden ikäisenä.
Johannes tai Juho oli avioton lapsi ja sai äitinsä Anni Pärssisen (myöhemmin Äijö) sukunimen. Juhon isä ei koskaan tunnustanut lastaan. Äiti Anni meni 1907 naimisiin Tuomas Äijön kanssa ja samana vuonna Juholle syntyi sisar Maria. Perhe asui samassa taloudessa Tuomaan veljen Pekan perheen kanssa. Talossa lienee ollut ahdasta, eikä aviottoman lapsen osa noissa oloissa ollut helppo, ja siksi Juho asuikin paljon isovanhempiensa luona Käkisalmessa. Sisällissodan jälkeen nuori mies varmaankin koki, ettei hänellä ole tässä maassa ja näissä olosuhteissa mitään tarjolla ja tunsi itsensä yksinäiseksi. Hän pestautui laivaan Viipurissa 1919 ja lähti merille. Syitä Karjalasta lähtöönsä hän ei halunnut kertoa koskaan.
Juho purjehti puutavarakuunareissa Englannin ja Suomen väliä. Kööpenhaminassa hän sai kuulla, että Norjan Porsgrunnissa varusteltiin täysrikattua (fregatti) purjelaivaa. Hän meni sinne, sai norjalaiset paperit ja auttoi laivan purjehduskuntoon rikaamisessa. Mafalda oli viimeisiä täysrikattuja kaupallisia purjelaivoja.
Mafalda oli menossa salpietarilastissa Honoluluun Havaijille. Purjehdus kesti yli kolme kuukautta. Honolulussa Juho liittyi Yhdysvaltain rannikkovartiostoon saatuaan lupauksen USA:n kansalaisuudesta. Hänestä tuli vartiolaivan kansitykkimies. Kahden vuoden palvelun jälkeen kansalaisuutta ei kuitenkaan herunut, joten 1922 Juho päätti jättää sotilashommat ja poistui omin luvin laivasta.
Vuoteen 1924 Juho oleili Pohjois-Kaliforniassa, välillä paimenessa Idahossa, pankkivirkailijana Bank of Americassa San Fransiscossa ja myyjänä vaatekaupassa Oaklandissa. Tuon ajan valokuvista näkyy, että nuori mies on pukeutunut tyylikkäästi, lierihattu kallellaan ja käsi avoauton ohjauspyörällä. Vaatekaupassa hän tutustui myyjätoverinsa sisareen, tulevaan vaimoonsa Lorena Porteriin.
Kohta Juho, Lorena ja tämän veljet muuttivat Los Angelesiin, jossa Juho kokeili sekalaisia työpaikkoja ja kirjoittautui University of Southern Californiaan. Laman uhatessa hän löysi työpaikan vaikutusvaltaisen liikemiehen autonkuljettajana.
Juho ja Lorena menivät naimisiin 1929. 1930-luvun lama-aikana nuori pari löysi työtä maatilalta San Bernardinon ylätasangolta asuntoa ja ruokaa vastaan. Noin vuoden kuluttua he onnistuivat ilman vakuuksia ostamaan Hemetin kaupungista samantapaisen tilan, jossa alkoivat kasvattaa kalkkunoita ja kanoja, joita aikoivat kuljettaa myytäväksi 100 mailin päässä olevaan Los Angelesiin. Hanke kohtasi vastoinkäymisiä. Maatilallaan he kasvattivat aprikooseja ja vihanneksia. Sodan aikana vuodesta alkaen 1940 Juho oli valtion palveluksessa ja paljon poissa maatilalta.
Juholle ja Lorenalle syntyi kolme lasta, Mary Helen (1934), Jon (1940) ja Paul (1941). 1946 Pärssiset myivät maatilansa, ostivat puutarhan ja alkoivat kasvattaa muiden puutarhatuotteiden lisäksi kukkia. 1950-luvun lopulla Juho suoritti maisema-arkkitehdin tutkinnon ja alkoi suunnitella muille pihoja ja puutarhoja. Vasta vuonna 1966 Juho anoi ja sai USA:n kansalaisuuden; tämä oli tarpeen, koska hänen poikansa Jon oli suorittamassa asepalvelusta. Tällä tavalla Johannes Pärssisestä tuli amerikkalainen John Parssinen, mutta suomalaisuudesta hän ei koskaan luopunut.
20-luvun puoliväliin saakka Juho oli kirjeenvaihdossa Suomeen, mutta sen jälkeen yhteydet katkesivat täysin eikä hänestä tiedetty Suomessa mitään. Juho oli julistettu Suomessa kuolleeksi 1961 käräjäoikeuden päätöksellä.
Vuonna 1965 Juho matkusti ensi kertaa lähtönsä jälkeen Suomeen ja etsi käsiinsä sisarensa Marian ja tämän perheen, jotka asuivat maatilalla Hämeenkyrön Heinijärvellä. Taloon pihaan ilmestyttyään Juho kysyi Maria-sisareltaan, että ”Tunnetko sinä minut”?
”Kyllähän minä veljeni aina tunnen”, Maria-sisar vastasi. Edellisestä tapaamisesta olikin kulunut yli 40 vuotta ja kuollut mies oli herännyt eloon. Siitä sitten alkoivat Juhon ja hänen perheenjäsentensä monet vierailut Suomeen.
Monet parhaista hetkistään John vietti Suomessa sukulaisten ja vanhojen tuttujen kanssa. Hänellä oli maanviljelijän taidot ja ajattelutapa. Juho oli ahkera ja sitkeä yrittäjä. Tavallaan kaikki, mitä hän Amerikassa teki, pohjautui suoraan sieltä, missä hän oli lapsuutensa viettänyt, Karjalasta.