SUKUHAARAT
Kantaisä, Peltomiehen kantatilan isäntä Elias Yrjönpoika Jantunen syntynyt 1670 Jääsken kihlakunnan Kirvun kappeliseurakunnan Jantulan kylässä, kuollut 1730 Antrean Kaskiselässä. Puoliso Katri Ristontytär Hyväkkä syntynyt 1671 Antreassa, kuollut 1747 Antrean Kaskiselässä. Heillä oli yhteensä kahdeksan lasta.
1. Yrjö Jantunen syntynyt 1693 Kirvun Hauhialassa, kuollut 1743 Antrean Kaskiselässä. Yrjö oli jakautuneen Peltomiehen tilan ensimmäinen isäntä siinä talonpuoliskossa, josta sittemmin tuli Marttila. Hän sai tilan isänsä jälkeen ilmeisesti vuonna 1723 eli samana vuonna kuin Risto-veli sai Jantselan. Yrjö avioitui Kerttu Erkintyttären kanssa ja perheeseen syntyi yhteensä 7 lasta, joista 4 eli aikuiseksi.
Yrjön jälkeläiset muodostavat Peltomiehen-Marttilan sukuhaaran.
2. Maria myöhemmin Kaukinen syntynyt n. 1694 Kirvun Hauhialassa, kuollut 1744 Muolaan Pölläkkälässä. Maria avioitui vuonna 1724 Muolaan Pölläkkälästä kotoisin olevan talollisen Juho Simonpoika Kaukisen kanssa. Maria muutti avioliiton solmimisen myötä Muolaaseen.
3. Risto Jantunen syntynyt 1696 Kirvun Hauhialassa, kuollut 1773 Antrean Kaskiselän Jantselassa. Risto oli Jantselan ensimmäinen isäntä vuodesta 1723. Hän avioitui Valpuri Mikontyttären kanssa ja perheeseen syntyi yhteensä 10 lasta, joista ainakin 7 eli aikuiseksi. Valpurin kuoltua vuonna 1744 meni Risto uudelleen avioon. Toinen puoliso oli Maria Heikintytär Koljonen. Avioliitto oli myös hänelle toinen. Tästä aviosta syntyi vielä 5 lasta, joista ainakin kaksi eli aikuiseksi.
Riston jälkeläiset muodostavat Jantselan sukuhaaran. 1770-luvulla tilajaon myötä Jantselasta erkani Pekkolan-Otsinan sukuhaara ja Pientalon sukuhaara.
Riston avioliitoista syntyi kaksi lapsiparia, joille annettiin samat etunimet ja jotka elivät yhtäaikaisesti. Tämä on hyvin harvinaista. Tosin Karjalassa saatettiin kodistaan poismuuttaneen ja avioituneen tyttären nimi antaa seuraavalle uudelle tyttärelle. Risto Jantusen perheessä Katri-nimi annettiin jo hieman ennen vanhemman Katri-tyttären avioitumista toisesta aviosta syntyneelle tyttärelle. Antti-nimi annettiin myös toisessa aviossa syntyneelle pojalle, mutta tällöin vanhempi Antti oli jo avioitunut.
4. Helena myöhemmin Savolainen syntynyt n. 1701 Antrean Kaskiselän Peltomiehessä, kuollut 1781 Jääskessä. Helena avioitui vuonna 1729 Tuomas Savolaisen kanssa. Tuomas oli ollut renkinä Elias Jantusella Kaskiselässä. Asui perheensä kanssa läkseimenä Kaskiselässä vuoteen 1754, jolloin muuttivat Jääsken Kiurulan kylän Hanskiin lampuodeiksi, sittemmin talollisiksi.
5. Valpuri Jantunen syntynyt 1702 Antrean Kaskiselän Peltomiehessä. Hänen vaiheistaan ei ole tarkempaa tietoa. Ainakaan vuonna 1727 Valpuri ei enää asunut Kaskiselässä.
6. Elias Jantunen syntynyt 1710 Antrean Kaskiselän Peltomiehessä, kuollut 1735. Elias kuoli vain 25-vuotiaana Antrean Kaskiselässä. Hänen vaimonsa Maria muutti heidän avioliitostaan syntyneiden kahden poikansa ja toisen puolisonsa kanssa Viipurinläänin Pyhäjärvelle 1750-luvun alussa.
Eliaan jälkeläiset muodostavat Pyhäjärven Jantusten sukuhaaran.
7. Anna myöhemmin Kanninen syntynyt noin 1713 Antrean Kaskiselän Peltomiehessä, kuollut 1783 Muolaan Mälkölässä. Anna vihittiin jouluna 1733 Juho Pärttylinpoika Kannisen kanssa. Juho oli kotoisin Muolaan Pölläkkälästä. Perhe asui sittemmin Muolaan Mälkölässä.
8. Katri myöhemmin Sokka syntynyt noin 1717, kuollut 1751 Raudussa. Katri avioitui jouluna 1742 Matti Tahvonpoika Sokan kanssa. Matti oli kotoisin Raudun Maaselän kylästä, minne Katrikin avioiduttuaan muutti. Avioliitto oli Matille toinen. Katri kuoli mahdollisesti synnytykseen v. 1751. Matti avoitui vielä kolmannen kerran Katrin kuoleman jälkeen.