2020
Paikalla käynti luo raamit eletylle elämälle Vuoksenrannassa
Martti Talja
Lapsena kuulin vanhempieni ja isoäitini keskustelevan keskenään tai kyläilemässä olevien sukulaisten ja tuttavien kanssa elämästä Kaskiselässä. Siinä yhteydessä tulivat esiin sukulaistalojen ja naapuritalojen nimet. Lapselle kylän maisema ei avautunut. Jantusen Hanneksen elävän kerronnan kuuleminen valokuvien kera ”kotiseutumatkastaan” avasi kylän mittasuhteita. Kuitenkin edelleen kylän rakenne ja talojen etäisyydet jäivät epäselviksi.
Vuoksenranta -kirja vuodelta 1981 on todellinen aarreaitta Vuoksenrannan kylien tarkasteluun. Kirjan tekemiseen käytetty lähes kymmenen vuoden ajanjakso ei mennyt hukkaan, vaan kirja havainnollistaa asiaa tuntemattomalle lukijalle Vuoksenrannan kylien topografian ja talojen sijainnin. Samalla kirja on oiva sukututkimuksen lähdeteos ja kyläkirja. Vanhan elämäntavan kuvaus löytyy sopivasti osin piilotettuna rivien väleihin. Antti Miikkulaisen vahva kädenjälki löytyy kirjan toimittamisesta. Hän sai käyttöönsä Maanmittaushallituksesta jo tuolloin Vuoksenrannan 1:20 000 topografikarttalehdet. Hankin tuon Vuoksenrannan alueen yhdistetyn 2x2 metrin kokoisen karttakopion käyttööni. Kartta mahdollisti Kaskiselän talojen löytämisen oudollekin kulkijalle ensimmäistä kertaa ilman opastusta.
Vanhempien ja sukulaisten kertomukset Kaskiselästä saivat konkreettisen hahmon ensimmäisellä kotiseutumatkalla Vuosalmelta käsin. Muistan elävästi Jantsen mäeltä avautuvan loppukesän maiseman kylän keskustaan. Yksittäiset tutut talot löysivät sijaintinsa. Nyt saivat konkreettisen muodon kuulemani kertomukset kylän tapahtumista.
Nyt kolme vuosikymmentä myöhemmin nuo Kaskiselän, Vuoksenrannan, Antrean ja useiden muiden Kannaksen paikkakuntien maisemat ovat muutoksen kourissa. Keski- ja Pohjois-Kannas metsittyy ja muuta osaa kohtaa tiestön ja asumisen uudisrakentaminen. Kaikki tämä tuhoaa vanhan kulttuurimaiseman, esivanhempiemme asuinpaikkoja on entistä vaikeampi löytää.
Tuo vanha elämänmuoto ja esivanhempiemme asuinsijat on kirjattu Vuoksenrannan osalta tehokkaasti muistiin erilaisiin kirjallisiin ja sähköisiin tallenteisiin. Nykyaikainen viestinvälitys somessa tuo tapahtumat ja maisemat samalla tietoon, kun kävijä vierailee vanhoilla asuinsijoilla. Harvemmassa ovat kuitenkin neuvojat tuohon hetkeen, miten löytäisin suvun vanhan kivijalan.
Metsittyneen, liikenneväylän tai uudisrakentamisen alle jääneen kohteen löytämisessä auttavat uudet matkapuhelinten karttaohjelmistot niihin liittyvine paikannusominaisuuksineen. Sovelluksen paikannusominaisuudella voit lähestyä suunnitellusti kohdetta ja löytää kohteen muutaman kymmenen metrin tarkkuudella.
Jantusen sukuseurassa on ollut yhtenä perinteen tallentamishankkeena ”Löydä juuresi Karjalasta”. Hankkeen tavoitteena on ollut suvun vanhojen asuinsijojen GPS-paikannus vanhojen peruskarttojen mukaan nykyisille kartoille nykytekniikoita hyödyntäen.
Tekniikan puolesta hanke on saavuttanut tavoitteensa, kun markkinoille on tuotu koko Luovutetun Karjalan kattava Vetus maps -matkapuhelinsovellus. Sovellus on imuroitavissa Android -ympäristöön Playkaupasta tai Apple -ympäristöön Appstoresta. Yhden sovelluksen voi ladata ilmaiseksi ja useamman hinta on muutama euro/sovellus. Vuoksenrannan alue löytyy sovelluksen Kannaksen itäosa ja Keski-Kannas kartastosta. Sovellus on tietoturvallinen.
Vetus maps -karttasovellus sisältää Luovutetun Karjalan 1930 -luvun loppupuolen suomalaiset topografikartat 1:20 000 ja 1:100 000 suurennoksina. Sovelluksessa suomalaiset kartat on asemoitu Google Maps -sovelluksen maisemakartan päälle. Matkustava voi verrata nykymaaston ilmavalokuvan piirteitä vanhan suomalaisen kylämaiseman topografikarttaan. Koska Google Maps -sovellusnäkymä on pallomainen ja topografikarttojen näkymä suora taso, eivät kartat ole joka paikassa yhtenevät. Asemointivirhe korostuu suomalaisen karttalehden reunoilla. Ohjelma sisältää korjausvälineen, jolla karttojen asemointia voidaan tarkentaa tarkastelualueella. Puhelimen sovellus toimii tiedonsiirron ollessa kytkettynä pois, koska sovellus hyödyntää etukäteen ladattuja karttatiedostoja.
Samat Karjalan kartat löytyvät Maanmittauslaitoksen ylläpitämältä internet -sivulta www.karjalankartat.fi, jossa on helppo hakutoiminto esimerkiksi pelkän talonnimen perusteella. Kun ensin tutustuu kotiseutuihin isommilla näytöillä, on puhelimen tai padin seuraaminen paikan päällä aikanaan vielä helpompaa.
Nyt hyödyntämään uutta teknologiaa Corona-infektion laannuttua. Sovelluksen avulla on mahdollista tuottaa Jantusen suvun talojen GPS -koordinaatit ja löytää siten kotitalojen paikat ilman sovelluksen hankintaa.
2019
Erään merkkipäivän taustalta
Taisi olla isäni Arvon 75-vuotispäivänä Karjalatalolla kun juonsin näita synttäreitä ja pidinhän siinä pienen puheen tapaisenkin. Nostin puheeni lähtökohdiksi runoilija Arvo Turtiaisen runon, jossa hän lausuu suunnilleen seuraavasti: ihmisen elämässä ei ole muuta suurta kuin tehdä työtä – tehdä työtä ja oppia rakastamaan.
Uskon, että osuin aika lailla oikeaan kohtaan ainakin isäni arvoasteikossa; työ oli hänelle jossain mielessä kaikki kaikessa. Tämä näkyi myös siinä, kuinka hän poliisin työstä eläköityään hakeutui vahtimestariksi IVO:n pääkonttoriin. Sieltä häntä ei meinattu millään päästää pois, huipputunnollista ja tarkkaa työtä kun teki.
Aina ei suhde työhön ole ollut kuitenkaan ihan terveellä pohjalla: siitä on tullut sisäinen pakote, joka säätelee ihmisen elämää niin, ettei vapaa-ajasta osata iloita. Ilo on elämässä ihan keskeisimpiä elementtejä ja eliksiirejä, joiden varassa elämämme koko ilme määräytyy. Aina ei ole ymmärretty, mikä merkitys luovalla joutilaisuudella voi olla esimerkiksi jonkin ongelman ratkaisulle, vaan on puskettu otsa rypyssä, paita märkänä. Joskus voisi itseään ja naapuria vähän armahtaa.
No se rakastamisen puoli olikin sitten hiljaisempaa, vähemmän esiintyöntyvää välittämistä. Välittämistä läheisistä ja heidän menestymisestään mutta myös esimerkiksi lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. Hän näki, että nämä tekivät ihmisen kasvulle hyvää. Harrastusten oli kasvatettava hyvään ja oikeudenmukaisuuteen, myös välittämiseen. Välittäminen on kaiken kunnollisuuden perustus.
Työ ja rakkaus eivät ole mikään isäni erityisteema vaikka ne hänen merkkipäivänään nostin esille. Ne ovat nähdäkseni keskeisiä teemoja myös koko Jantusen suvussa, ehkä laajemminkin koko karjalaisuudessa. Karjalaisuudessa nuo piirteet laajenevat yleiseksi sosiaalisuudeksi, ulospäinsuuntautumiseksi ja oman evakkokohtalon kautta myös välittämiseksi toisen ihmisen asemasta.
Yleiseen sosiaalisuuteen liittyy tietty huomaavaisuus ja vieraanvaraisuus; aina tarjotaan kahvit, kun joku vieraisille pistäytyy. Itsessäni koen tämän piirteen niin voimakkaana, että tuntuu oudolta, jos tämä kahvittelu jonkin henkilön taholta jää toteutumatta. Tämä vieraanvaraisuus on yhteisöllisyyden perusvoima – sille rakentuu yhteenkuuluvuus, joka vaikeiden evakkokokemusten kautta saattoi vielä vain voimistua. Vieraanvaraisuus lienee karjalaisuuden kovaa ydintä.
Vieraanvaraisuuden taustalla on tietty myötätuntoisuuden elementti; halu lähestyä toista ihmistä myötätuntoa tuntien, tiettyä läheisyyttä etsien, tietä toisen luokse. Oikeastaanhan tämä myötätunto on kaiken oppimisen ja kasvun taustalla vaikuttava tekijä; ilman tätä kasvumme ja kasvatuksemme on vajavaista, rakkaudetonta. Niin tullaan jälleen tähän rakkauden oppimisen teemaan: oppia rakastamaan. Täytyy sanoa, että Arskan runo iski asioiden ytimeen: työ ja rakastamaan oppiminen, siinä suuri läksy koko ihmiskunnalle.
Jos pikkasen saa mainostaa, niin toukokuun korvalla ilmestyy Basam booksilta toimittamani kirja Topelius, myötätunto ja viisaus. Ehkäpä siinä jotenkin liipataan läheltä sukumme arvoja.
Yst terv Timo Jantunen