Korut

Hiitola-säätiöllä on myytävänä Kalevala Korun tilauksesta valmistamia hiitolaisia koruja:

Hopeinen kansallispuvun solki

Pronssinen Hiitola-riipus

eli ketjunkannatin ketjuineen. Naisten pukukoru, jolla sananmukaisesti kannateltiin rinnan päällä riippuvia ketjuja. Kannattimet oli kiinnitetty olkapäille tai solisluiden paikkeille ja niistä riippui eripituisia ja -painoisia ketjuja kantajan asemasta ja varallisuudesta riippuen. Niitä kuului asuun kaksi kappaletta. Ketjut saatoivat ulottua aina vyötärölle asti.

Ketjunkannatin on hyvin yleinen viikinkiajan kapine, joka on kuulunut myös Euran muinaispukuun. Tarunhohtoinen viikinkiaika sattuu hyvin rautakauen sisälle Suomessa, aikajaksoon n. 800 - 1100 jKr. Viikinkien idäntie on kulkenut Laatokan kautta Venäjälle ja on varmasti jättänyt merkkejä Kannaksenkin asutukseen sekä aseisiin ja koruihin.

Tämän ketjunkannattimen esikuva on löydetty Petkolan kylästä Rokon talosta v. 1878, jolloin viipurilainen osakunta sai sen haltuunsa. Hiitolassa on ollut runsaasti asutusta muinaisista ajoista asti - eritoten rannikkoalueilla ja Kilpolan saaressa - ja runsaasti esineistöä on löydetty aina kivikaudesta lähtien ennen sotia tehdyissä kaivauksissa. Nykyisinkin kaivauksia on meneillään Kannaksella.
Säätiön valikoimaan ketjunkannatin ketjuineen eli riipus saatiin 1980-luvulla ja se valittiin tähän tehtävään yhdessä Kalevala Korun kanssa.

Koruja on tilattavissa Hiitolan Pitäjäseuran kautta