Hiitolaa ja hiitolaisuutta koskevaa kirjallisuutta
Tällä hetkellä myynnissä olevia kirjoja voi tilata Hiitolan Pitäjäseuran kautta: Tuotemyynti
Hiitola-Säätiön julkaisut
Hiitola-Säätiö (e. Hiisi-Säätiö) on toimittanut ja julkaissut ajan kuluessa useita entistä Hiitolaa koskevaa teosta ja tukenut myös joidenkin yksityisten tahojen tuottamien teosten julkaisemista
Hiitola-tietouden perusteoksena voidaan pitää tietokirjailija, jääkärikenraalimajuri Väinö Heikki Vainion kirjoittamaa ja silloisen Hiisi-Säätiön julkaisemaa/kustantamaa teosta ”Hiitolan historia – Myöhäisin osa vuodesta 1865 lähtien seurakunnan ja pitäjän hallintoelinten lakkauttamiseen 1950-luvun alussa”. Tämä menetetyn Hiitolan vajaata 80 viimeistä vuotta koskeva osa käsittelee ajanjaksoa, jona ennen viime sotia syntyneet esivanhempamme elivät Hiitolassa. Se oli myös ajanjakso, jonka aikana Hiitola kehittyi voimakkaasti monin tavoin vapauduttuaan Venäjän vallan alaisesta alistetusta asemasta (vrt. lahjoitusmaaisäntien yhteiskunnallinen valta-asema). Kahleista vapautuminen oli edellytys demokraattiseksi paikallisyhteiskunnaksi kehittymiselle. Väinö Vainion kirjoittamaa historiaosuutta ei ole julkaisu itsenäisenä teoksena, vaan se on sisällytetty osaksi laajempaa Kurkijoen kihlakunnan historia-teosta, jonka muita kirjoittajia ovat olleet Erkki Kuujo, Toivo Immonen ja Eino Puramo. Historialliseen Kurkijoen kihlakuntaan kuuluivat 1620-luvulle saakka Hiitolan (e. Tiurala) ja Kurkijoen lisäksi Jaakkima (ml. siitä vuonna 1923 itsenäistynyt Lumivaaran pitäjä). Tämän v. 1958 julkaistun yli 1100 sivuisen historiateoksen julkaisijoina/kustantajina ovat entisen Hiisi-Säätiön lisäksi toimineet Kurki-Säätiö (Kurkijoki), Jaama-Säätiö (Jaakkima) ja Lumi-Säätiö (Lumivaara). Teos ei ole enää myynnissä, mutta sitä löytynee edelleen yleisistä kirjastoista, ainakin varastokirjana. Historiasta kiinnostuneille se on tarvittaessa saatavissa lainaksi ainakin Hiitola-Säätiöltä.
Toinen menetetyn Hiitolan historiaa koskeva perusteos on filosofian tohtori Ivar Kemppisen kirjoittama Hiitolan kylähistoria. Kunnallisen katsauksen teokseen on kirjoittanut Hiitolan entinen kunnankirjuri (sittemmin Varkauden kaupunginkamreeri) Tauno Pohjolainen. Nimensä mukaisesti teos käsittelee Hiitolan kyliä ja niiden elämää, mutta myös hiitolaista yhteiskuntaa laajemmin. Teos antaa hyvän yleiskuvan 1900-luvun alkuvuosikymmenten hiitolaisesta yhteiskunnasta. Teos julkaistiin v. 1972 Hiisi-Säätiön kustantamana. Teos ei ole enää myynnissä, mutta sitä kannattaa kysellä yleisistä kirjastoista. Silloin tällöin sitä tulee käytettynä myyntiin Hiitolan Pitäjäseuralle. Tarvittaessa kirjasta kiinnostuneelle järjestyy lainakirja Hiitola-Säätiöltä.
Kolmas viime sotia edeltäneen ajan Hiitolaa käsittelevä perusteos on Hiitolan talot ja asukkaat 1939. Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi Hiisi-Säätiön kustantamana v. 1998, siis vasta 54 vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen. Teoksen asiasisältö perustuu niukkoihin asiakirjalähteisiin ja suurelta osin entisten Hiitolan asukkaiden muistitietoihin sekä 1990-luvun kotiseutumatkoilta saatuihin lisätietoihin. Teos antaa kuitenkin kohtalaisen hyvän käsityksen 1930-luvun lopun asutuksesta ja asukkaiden (perheiden) asuinpaikoista Hiitolan eri osissa. Kirjan 1. painoksen päätekijöinä ovat olleet Juhani Roininen, Aarno Kiuru ja Aimo Kalenius. Taustatyötä päätekijöiden hyödynnettäväksi on tehnyt runsaasti Hiisi-Säätiön perinnetoimikunta.
Erityisesti 2000-luvun kotiseutumatkojen kautta on saatu lisätietoja Hiitolan asutuksesta, sillä matkoille osallistuneet aktivoituivat tiedustelemaan paikkatietoja esipolviensa edustajilta ja tekivät vertailututkimusta matkojen yhteydessä. Hiitolan Pitäjäseura otti tietoja vastaan ja tallensi niitä tulevaa käyttöä varten. Kun ”talot ja asukkaat”- kirjan 1. painos oli myyty loppuun, kasvoi paine teoksen uusintapainoksen tuottamiselle. Jonkin verran uusilla ja korjatuilla tiedoilla täydennetty 2. painos ilmestyi Hiitola-Säätiön kustantamana v. 2015. Toimittajana toimi Raimo Hannukainen ja taittajana sekä karttojen viimeistelijänä Juhani Lukka. Painos myytiin nopeasti loppuun. Teokselle oli edelleen kysyntää ja säätiön hallitus teki päätöksen uuden painoksen tuottamisesta. Edellisen painoksen toimittanut parivaljakko ryhtyi valmistelemaan 3. täydennetyn painoksen toimittamista. Teoksen paikkatietoja saatiin edelleen täsmennettyä. Tämän lisäksi teokseen sisällytettiin otteita 1920-/1930-luvun topografi- ja ilmakuvakartoista. Myös kyliin liittyneitä valokuvia sisällytettiin teokseen. Uusi 3. täydennetty painos ilmestyi kesällä 2019. Kirja on mennyt hyvin kaupaksi, mutta sitä on edelleen ostettavissa Hiitolan Pitäjäseuran myynnistä.
Entisen Hiisi-Säätiön perinnekeräystoimikunta (myöh. perinnetoimikunta) keräsi ja tallensi hiitolaista aineetonta ja aineellista perinnettä myöhempien hiitolaissukupolvien hyödynnettäväksi ja niiden tiedonjanon sammuttamiseksi. Kerättävään aineistoon kuuluivat myös vanhat valokuvat kuviin liittyvine tietoineen. Vuosikymmenten 1970/1980 taitteessa perinnekeräystoimikunta järjesti tehostetun perinteen keräyskampanjan, jonka tuloksena saatiin mm. runsaasti valokuvia taustatietoineen. Kuvista n. 2500 kpl skannattiin Satakunnan museon toimesta. Kuvat (negatiivit) niihin liittyvine tietoineen liitettiin museon kuva-arkistoon. Kuvista valittiin n. 400 kpl sisällytettäväksi suunnitteilla olleeseen Hiitola – Kuvat kertovat teokseen. Teoksen toimittamisesta vastasi säätiön perinnekeräystoimikunta ja graafisesta suunnittelusta Markku Äijälä. Hiisi-Säätiön kustantama teos julkaistiin v. 1982. Kirja meni hyvin kaupaksi ja myytiin lyhyessä ajassa loppuun.
Edellä mainittua kuvakirjaa ei ollut pitkään aikaan saatavissa, mutta patoutunutta kysyntää sille kuitenkin esiintyi, ehkä ainakin osaksi suosittujen kotiseutumatkojen ansiosta. Viimein 2010-luvun jälkipuolella syntyi ajatus uuden kuvakirjan tuottamisesta ja säätiön hallitus teki siitä päätöksen. Kirjan nimenä päätettiin käyttää vanhaa ”Hiitola – Kuvat kertovat” nimeä, mutta sen sisältöä päätettiin uudistaa. Teos ei siis ole aikaisemman painoksen toisinto. Kirjan jaksottelua lukuihin muutettiin, kuvien valinnassa korostettiin niiden laatua, mutta myös kuvien välittämällä informaatiolla oli tärkeä merkitys. Uutena kokonaisuutena kirjaan sisällytettiin laajahko viime sotia koskeva osuus, erityisesti Hiitolan vapauttamistaisteluihin kesällä 1941 liittyviä kuvia, joiden lähteenä käytettiin puolustusvoimien SA-kuva-arkistoa. Lukujen alkuun lisättiin johdantotekstit ja kuvatekstejä monipuolistettiin. Ajallisen perspektiivin luomiseksi kirjan loppuun sisällytettiin myös uudempaa, kotiseutumatkoilla otettua kuva-materiaalia. Uudistettu Hiitola – Kuvat kertovat- teos julkaistiin v. 2018. Teoksen toimittajana ja kirjallisen sisällön tuottajana toimi Raimo Hannukainen ja graafisena suunnittelijana sekä kuvien käsittelijänä Juhani Lukka. Kirja on edelleen myynnissä Hiitolan Pitäjäseuralla.
Vuosien 1939-1944 sotien seurauksena Suomi menetti Karjalan ja eräitä muita alueita Neuvostoliitolle ja menetetyn alueen asukkaat joutuivat evakkotielle. Em. sotia seurannut Lapin sota, joka päättyi 27.4.1945, ei suoranaisesti vaikuttanut karjalaisten kohtaloihin. Hiitolaisten evakkoajoista Pohjanmaalla, heidän myöhempään asuttamiseensa liittyneistä lainsäädäntötyön ja vaikuttamisen vaiheista sekä lopullisesta asuttamisesta on kirjoittanut erittäin tärkeän tietokirjan, ”Hiitolaiset uusille asuinsijoille”, hiitolaissyntyinen professori Leo Paukkunen. Teos on jatkoa hänen yliopistolliselle tiedejulkaisulleen ”Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa”, joka ilmestyi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia-sarjassa v. 1989.
Hiitolaisten sotien jälkeisiin vaiheisiin sekä lopulliseen asuttamiseen liittyvien tietojen tallentaminen oli pitkään silloisen Hiisi-Säätiön perinnetoimikunnan tavoitteena. Toimikunta teki professori Paukkuselle esityksen kirjahankkeen toteuttamiseksi. Hanke ja kirjoitustyö saatiin vireille. Pohjaa uuden historiakirjan kirjoittamiselle antoivat jo edellä mainittu kirjallinen tuotanto (pl. uusin kuvakirja) sekä mm. Karjala-lehdessä julkaistut menetettyä Karjalaa koskeneet artikkelit ja muut suppeammat kirjalliset tuotokset. Tarkemmin uuden kirjan tuottamiseen vaikuttaneita seikkoja kirjoittaja kuvaa kirjansa alkulehdillä. ”Hiitolaiset uusille asuinsijoille”-teos ilmestyi Hiisi-Säätiön kustantamana v. 1993. Vaikka kirja on yli 40 vuotta vanha, se on edelleen ajankohtainen ja erittäin tärkeä tietolähde erityisesti juuristaan sekä perheensä/sukunsa sotien jälkeisistä vaiheista kiinnostuneille hiitolaisten jälkeläisille. Kirjaan tutustumalla monet kysymykset saavat vastauksen. Tosin uusiakin kysymyksiä se saattaa herättää. Kirja on edulliseen hintaan edelleen myynnissä Hiitolan Pitäjäseuralla. Teos on suositeltava hankinta kaikille hiitolaisista juurista kiinnostuneille.
Entinen Hiisi-Säätiö, nykyinen Hiitola-Säätiö perustettiin 28.6.1947. Säätiön täytettyä 60 vuotta v.2007 päätti sen hallitus tuottaa koko siihenastisen toiminta-ajan kattavan historiateoksen. Teoksen toimittaminen annettiin hiitolaisjuurisen toimittajan, Raija Collanderin o.s. Huuhka, tehtäväksi. Raija Collander kuvaa mukaansa tempaavalla tavalla säätiön historiaa hiitolaisen perinteen kerääjänä, säilyttäjänä ja välittäjänä, mutta myös taloudellisena toimijana. Säätiön tehtävänä hiitolaisen perinteen vaalimisen ohella on pitää huolta vastuulleen saamansa hiitolaisten yhdistysten ja yhteisöjen varallisuuden arvon säilymisestä ja sijoittamisesta tuottavalla tavalla. Kirjassa todetaan myös Hiitolan Pitäjäseuran perustamisesta 12.3.1967 ja yhdistyksen tehtävästä hiitolaisen perinteen säilyttämiseen ja välittämisen tähtäävän ”päivittäisen” käytännön toiminnan järjestäjänä. Tällöin säätiö saattoi keskittyä paremmin taloudelliseen toimintaan, kirjallisuuden tuottamiseen, avustus- ja tukitoimintaan, resurssien luomiseen ja muuhun pitkäkestoisempaan toimintaan. Raija Collanderin toimittama Hiitola-Säätiön 60-vuotisesta toiminnasta kertova teos ”Kulttuuria ja yhteishenkeä – Hiitola-Säätiön kuusi vuosikymmentä” julkaistiin v. 2010. Kirja on edelleen myynnissä Hiitolan Pitäjäseuran kautta.
Evakkojuna – Tarinoita matkan varrelta
Kirja sisältää Aino Kopin muisteluksia elämästä Hiitolan Pukinniemen pysäkin alueen Perälammella ja Pukinniemen koulupiirissä, sotavuosista ja evakkoajoista, elämän vakiintumisesta sotien jälkeen Noormarkkuun sekä 1990-luvun ja 2000-luvun alun kotiseutumatkoista menetetylle kotiseudulle. Omakohtaisten muistelmien lisäksi kirjassa käsitellään karjalaisia perinteitä.
Kirjoittaja: Aino Koppi
Toimittaja: Arvi Heinonen
Julkaisija: Hiitola-Säätiö
Kustantaja: Kustannus HD Loimaa
Hiitola-Säätiön tukemat julkaisut
Hiitolankylä – Kotkylä Karjalas
Toimittanut : Arvi Heinonen
Työvaliokunta: Aarne Kekki, Kalevi Kokko, Irma ja Väinö Luonsinen
Julkaisuvuosi: 2002
Sisältö: Eri kirjoittajien kuvauksia/kertomuksia elämästä Hiitolankylässä ja evakossa
Kilpolan saaristo
Toimittanut: Ilmari Eerikäinen
Julkaisuvuosi: 2000
Sisältö: Kilpolan saaren kylien talot ja asukkaat, lyhyet kuvaukset asuinpaikoista ja perheistä/ihmisistä, valokuvia henkilöistä ja paikoista
Kemppisen suku Hiitolasta – Elämänvaiheita ja muistoja vuosilta 1900-2010
Teksti: Raija Kannisto, Juha Sinivaara ja Paula Kemppinen
Kuvat: Kirjoittajien ja Jari Sinivaaran kotiarkistot
Taitto: Juha Harju
Kustantaja: BoD (Books on Demand) Helsinki
Sisältö: Kemppisen suvun vaiheita 1600-luvulta alkaen. Yksityiskohtaisesti lähisuvun elämää 1900-luvulla sekä Karjalassa että uusilla asuinsijoilla. Kirjoittajan kommentti: Kemppisen suku on vanha hiitolainen suku, jolla on paljon yhteyksiä Hiitolan muihin sukuihin, Sukututkijoiden kannattaa tutkia yhteyksiä.