Hiitolan koululaitoksen historiaa
Lähteenä käytetty mm.
- V. H. Vainio: Hiitolan historia (julkaisija Hiisisäätiö 1958)
Hiitolan pitäjäsivuille toimittanut Jouko Soihtu, 24.07.2001
Ennen kansakoulujen perustamista kansan opetus oli kiertokoulujen ja tilapäivien opettajavoimien varassa. Uudistuva aika pakotti kuitenkin 1800-luvun puolivälissä laajentamaan kansan sivistyspohjaa. Vaikka kansakoulu tuntuu varsin luonnolliselta ja jokapäiväiseen elämään kuuluvalta asialta, kansakoululaitoksen aikaansaaminen ollut aikanaan erittäin vaikea prosessi. Vanhoilliset kansanmiehet vastustivat sitä kiivaasti ja jopa valtiopäivillä käytettiin vastustavia puheenvuoroja. Papisto halusi pitää hallussaan uuden koululaitoksen valvonnan ja määrätä sen opetuksen suunnan.
Uno Cygneus, pappi ja koulumies, teki esityksen kansakoululaitoksen järjestämisestä. Hänen johdollaan syntyi kansakoululaitoksemme, joka lailla lopullisesti vahvistettiin 1866. Koulujen perustaminen ja lapsien kouluttaminen oli kunnan hallinnon ja vanhempien asia. Pakkoa kumpaankaan ei ollut. Vasta vuonna 1898 säädettiin laki, joka velvoitti maalaiskunnat jakamaan alueensa kansakoulupiireihin, joissa koulumatka ei saisi olla yli 5 km. Kansakoulu tuli perustaa koulupiiriin, jos vähintään 30 kouluikäistä (9-12 vuotista) lasta oli ilmoitettu kouluun. Oppivelvollisuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa 1920.
Kansakoululaitos Hiitolassa
Hiitolan ensimmäinen kansakoulu perustettiin Vaavojalle 1871. Se oli Kannaksen ensimmäisiä kouluja. Koulu oli siitä erikoinen, että oppilaina oli ainoastaan tyttöjä. Kouluun ilmoittautui 25 tyttöä. Opettajana toimi neiti A. R. Smedberg. Poikakoulu suunniteltiin avattavaksi vuoden 1872 alusta, mikäli saadaan palkatuksi miesopettaja. Alkuaikoina ainoastaan naisopettaja saattoi opettaa tyttöjä ja miesopettaja poikia. Kansakoulut olivat kunnallislautakunnan alaisia. Tämä huolehti koulun ylläpidosta, kuten polttopuiden hankinasta, koulun kunnossapidosta, opetusvälineiden ja pulpettien hankkimisesta, kouluruokalan ylläpidosta jne.
Alkuvuosina oli oppilaiden itse hankittava opetusvälineet. Vasta vuonna 1906 valtio alkoi myöntämään 25 %:n avustuksen niille maalaiskunnille, jotka antoivat opetusvälineet oppilaille ilmaiseksi. Avustus nousi 75 %:iin vuonna 1909 ja oppivelvollisuuslain voimaantulon jälkeen koulutarvikkeet ovat olleet ilmaisia.
Vuonna 1891 kilpolalaiset esittivät kuntakokoukselle anomuksen koulun perustamisesta Kilpolan saarelle. Kuntakokous ilmoitti erottavansa Kilpolan omaksi koulupiiriksi ainoastaan siinä tapauksessa, että enemmistö saaren asukkaista tahtoo koulun. Ilmeisesti halua koulun perustamiseen ei ollut tarpeeksi, koska asia jäi lepäämään.
Toinen koulu perustettiin 1895 Yläkokkolaan, mistä tätä varten oli ostettu maatila rakennuksineen kauppias Afanasia Lukalta 1893. Vaavojalta siirrettiin toinen opettaja, neiti Elfvengren Yläkokkolaan. Koulun piti toimia yhden opettajan kouluna, mutta jo ensimmäisenä lukuvuotena oli oppilaita 72.
Vuonna 1898 maanviljelijä Simo Vainio teki vetoomuksen Raivattalan koulun perustamisesta. Vetoomusta vastustettiin kuitenkin voimakkaasti. Raivattalan koulun perustamisasia muodostui niin riitaiseksi, että yli puolet kuntakokouksen pöytäkirjojen sivumääristä käsitteli vuosina 1900-1907 Raivattalan koulukiistaa. Simo Vainion kuoltua maanviljelijä vuosisadan vaiheessa maanviljelijä Juho Repo ryhtyi ajamaan kouluasiaa. Asia oli tuolloin edistynyt sen verran, että ylisuuri Raivattalan koulupiiri oli jaettu Raivattalan, Marjakosken, Uudenkylän ja Hömmön koulupiireihin. Raivattalan koulu alkoi toimimaan vasta vuonna 1907 Tuomas Vartion talossa.
Raivattalan koulun riitojen päätyttyä perustettiin Hiitolaan nopeasti uusia kouluja. Kuoksjärven koulu pääsi aloittamaan työnsä syksyllä 1908, Kilpola 1910 ja Asemakylän koulu 1913. Asemakylän koulusta kehittyi sittemmin pitäjän suurin koulu. 1914 perustettiin Hiitolankylän, Mustolan ja Kopsalan koulut ja seuraavana vuonna Marjakoski. Senjälkeen seurasi pitkä tauko, kunnes vuonna 1928 perustettiin Pukinniemen pysäkille koulu, 1932 Hömmön ja Peräkylän ja koulut ja Kosken koulu eli Kosemuoni vuonna 1934. Hiitolan viimeinen koulu perustettiin 1935 Nehvolaan, minkä jälkeen kaikki Hiitolan kansakoulut olivat toiminnassa.
Koulujen asioita hoiti kunnan viranomaisten valitseman johtokunnat.
Lähde 1: V. H. Vainio. Hiitolan historia, julkaisija Hiisisäätiö 1958
|
