Viipuri-tietoa - Karjalan Liitto

Viipuri läpi historian

1200-1400- luku

Viipurin kaupungin alue on 1200-luvun alussa vielä kallioinen niemi, jolla kuitenkin sijaitsee kalastajakylä. On myös esitetty, että jo tuolloin alueella olisi ollut jonkinlainen puolustusvarustus. Kivinen linnoitus rakennetaan kuitenkin viimeistään 1293, kun ruotsalaiset tekevät sotaretken Karjalankannakselle. Tämän linnoituksen viereen alkaa muodostua 1300-luvulla kauppapaikka ja kaupunkimaista asutusta. Vuonna 1323 on solmittu Ruotsin ja Novgorodin välillä Pähkinäsaaren rauha, joka vahvistaa ruotsalaisten hallinnan alueella.

Kaupungin kehitys jatkuu edelleen, kun Viipuri saa kaupunkioikeudet unionikuningas Erik Pommerilaiselta 1403. Viipurin linnanisännän tehtävää hoitavat vuoroin useat Ruotsin mahtimiehet, mutta välillä myös tanskalaiset, kuten 1470-luvulla Viipurin kaupunkimuurilla ympäröinyt Erik Axelsson Tott. Muurien rakentamisen taustalla on Moskovan suuriruhtinaskunnan nousi ja sen mukanaan tuomat rajakiistat. 1400-luvun lopulla Viipuria piiritetään Moskovaa vastaan käytävässä sodassa ja piiritys päättyy myyttiseen Viipurin pamaukseen vuonna 1495. Tarinan mukaan kyseinen räjähdys sai venäläiset piirittäjät pakenemaan.

1500-1600-luku

Viipurin kaupunginmuureja vahvistetaan ja tuossa yhteydessä Karjaportin suojaksi rakennetaan Pyöreä torni vuonna 1550. Viipuri on keskeinen Ruotsin sotajoukkojen kokoamispaikka 1500-luvun puolivälin jälkeen, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa käy sotaa Venäjää vastaan. Tultaessa vuoteen 1562 kuninkaaksi on noussut Eerik XIV, joka antaa määräyksen uuden linnoituksen rakentamisesta Viipuriin. Tämän rakentaminen on kuitenkin hidasta tautiepidemioiden ja 25-vuotisen sodan vuoksi.

Viipurin asema muuttuu tultaessa 1600-luvulle, kun Stolbovan rauhan myötä se jää sisämaahan, eikä ole enää rajakaupunki tai itäisin linnoitus. Kaupungista muodostuu entistä tärkeämpi satama- ja kauppakaupunki. Kaupunki saa 1640-luvulla asemakaavan, joka näkyy vanhassa kaupungissa vielä tänä päivänäkin. Muurien ulkopuolelle alkaa muodostua sellaisia esikaupunkialueita, kuten Siikaniemi, Tervaniemi ja Pantsarlahti.

1700-1800-luku

Ruotsalaiset kunnostavat ja uudistavat jälleen Viipurin suojavarustuksia, koska Suuren Pohjan sodan syttymisen vuoksi venäläisten hyökkäys Viipuriin on odotettavissa. Kesäkuussa 1710 venäläiset ottavat kaupungin haltuunsa ja lopulta Viipuri jää Venäjän puolelle vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Viipurin asema muuttuu jälleen tuossa yhteydessä, koska siitä tulee vuonna 1703 alkunsa saaneen Venäjän uuden pääkaupungin Pietarin suojavarustus ja varuskuntakaupunki. Siikaniemelle rakennetaan 1730-luvulla uusi laaja linnoitusvarustus, Pyhän Annan kruunu. Myös 1500-luvulla alkunsa saanutta Vallin kaupunginosaa rakennetaan lisää ja se toimii kasarmialueena, mutta 1770-luvulta lähtien mysö hallintokeskuksena. Uusia esikaupunkialueita syntyy edelleen mm. Neitsytniemelle.

Napoleonin sotien myötä Venäjä valloittaa Suomen ja Suomesta tulee autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1809. Hieman tuon jälkeen Viipurin kuvernementti ja sen myötä Viipurin kaupunki liitetään Suomen suuriruhtinaskuntaan Viipurin lääninä. Viipurin elinkeinot alkavat vilkastua, teollisuus kehittyy ja kaupungin asukasmäärä kasvaa, kun sinne muuttaa paljon uusia asukkaita erityisesti Suomesta. Näin ollen suomalaisista tulee kaupungin väestön enemmistö.

1900-luku

Viipuri on sisällissodassa punaisen puolen vahva tukikohta, kunnes valkoiset valloittavat kaupungin ankarissa taisteluissa huhtikuun lopulla 1918. Kaupungin alue laajenee vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun esikaupungit liitetään siihen. Ennen sotia Viipurista on muodostunut monipuolinen ja kansainvälinen kaupunki mm. kulttuurin, koulutuksen sekä elinkeinotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna. Viipuri vaurioituu talvisodassa 1939-1940, mutta neuvostoarmeija ei saa vallattua sitä. Moskovan rauhansopimuksessa 1940 kaupunki jää kuitenkin Neuvostoliiton puolelle rajaa. Suomalaiset evakuoidaan kaupungista ja sijoitetaan muualle Suomeen. Alueelle muuttaa uusi väestö eri puolilta Neuvostoliittoa. Jatkosodassa 1941-1944 suomalaiset valloittavat kaupungin takaisin, mutta 20.6.1944 Viipuri menetetään jälleen ja kaupunkiin palanneilla suomalaisilla on edessä uusi evakkotaival. Uudet asukkaat asuttavat kaupungin jälleen ja siitä aletaan rakentaa neuvostokaupunkia.

2000-luku

Suomalaiset turistit löytävät Viipurin 1990-luvulla, kun matkailu luovutetulle alueelle vapautuu. Turismista tulee siten tärkeä elinkeino Viipurissa. Turismiin liittyvät kielteiset ilmiöt kasvavat kuitenkin siinä määrin, että matkanjärjestäjät alkavat boikotoida kaupunkia tultaessa 2000-luvulle. Tänä päivänä turisteja kiusannut rikollinen aines on kuitenkin hyvin pitkälti puhdistettu kaupungista. Monet suomalaisajan ja sitä vanhemmat rakennukset ovat rappeutuneet pahoin, mutta esimerkiksi Uno Uhlbergin suunnittelema Viipurin taidemuseo kunnostettiin vuonna 2010 ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto avattiin kunnostettuna vuonna 2013.

Lähde:

Kimmo Katajala et. al. (toim.), 2020. Viipuri - Historiallinen kaupunkikartasto. Scandinavian Atlas of Historic Towns New Series, No 3, Suomi-Finland. AtlasArt.

Kuvat:

Tuntematon valokuvaaja, Viipuri, Vesiportinkatu ja vanha kellotorni. Lappeenrannan museot. CC BY-NC-ND 4.0.
Viipuri, Torkkeli Knuutinpojan patsas; ulkokuva. Lahden kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.
Viipurin valtausparaati 31.8.1941 Kauppatorilla Pyöreän tornin edustalla. Paraatin vastaanotti kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch. Vasemmalla Pohjoismaiden Yhdyspankin talo. SA-kuva.

Tietoa Viipurista muilla sivustoille: