Pitäjä Vuoksen syleilyssä

Vuokselan korkeimmilta kohdilta näkyy joka suuntaan Vuoksen sinisenä välkehtivä vesi. Pitäjän ohi lännessä virtaa jopa kolme kilometriä leveä Iso-Vuoksi, joka aikanaan kääntyi Vuokselan eteläkärkenä olevan Noisniemen kohdalla jyrkästi taaksepäin jatkaen matkaa kohti Käkisalmea ja Laatokkaa. Suvannon vedetkin ohjautuivat aikanaan tätä reittiä Laatokkaan.

Kun Taipaleen kapea kannas puhkaistiin vuonna 1818 Laatokkaan, Suvanto sai lyhyemmän lasku-uoman.

Vuonna 1857 kaivettiin kuiville jääneen Kiviniemen kannaksen poikki Vuokselle uusi lasku-uoma Suvantoon. Vanhan uoman veden pinnankorkeus Kiviniemen kosken yläpuolella aleni n. 4,5,metriä ja virtaus hidastui. Rantamaisemat muuttuivat ja syntyi lietemaita. Entistä lasku-uomaa Käkisalmen suuntaan alettiinkin kutsua Pikku-Vuokseksi.

Vuokselan kunnallinen toiminta alkoi 1.1.1917. Nimensä pitäjä on saanut Vuoksen virrasta. Uudenkylän rukoushuoneen puuhamies Daniel Fabian Jääskeläinen totesi kerran, että "mieko herrään kesäaamun, ni aurinko paistaa Vuokse päält ja mie ko mään nukkumaa, ni viel sillokii se paistaa Vuokse päält. Mie esitä, et pannaa nimeks Vuoksela". Tästä syntyi nimi ensin rukoushuonekunnalle, sittemmin seurakunnalle ja lopuksi myös kunnalle.

Kunnallinen toiminta Vuokselassa päättyi sisäasiainministeriön päätöksellä 30.9.1948.

Vuokselan kunta

• Pinta-ala                        135,9 km2
• Viljelysala                     n. 4.150 ha
• Asukasluku                   3.047 hlöä  (v. 1936)
• Kansakouluja                8
• Voimakas maatalous- ja kotiteollisuuspitäjä

Maanmittaushallituksen toimittama 1942 SUOMEN TALOUDELLINEN KARTTA "PÖLLÄKKÄLÄ" (Linkki avautuu kuvana.)