Viipurin läänin Pyhäjärvi

Viipurin läänin Pyhäjärven pitäjä

sijaitsi itäisellä Karjalan kannaksella Käkisalmen kaupungin eteläpuolella. Pitäjä rajoittui itäosastaan Laatokkaan. Konevitsan ortodoksinen luostarisaari Laatokalla kuului pitäjän alueeseen. Naapuripitäjiä olivat myös Sakkola ja Räisälä. Nykyisen hallintoalueen nimi on Plodovoje.

Pitäjässä oli 44 kylää, jotka oli jaettu 15 koulupiiriin (lukuvuosi 1937 - 1938).

Kylät:

Alakylä, Enkkua, Haapaniemi, Hassinmäki, Ivaskansaari, Jaama, Kahvenitsa, Kalamaja, Kelja,

Kiimajärvi, Kivipaarina, Konnitsa, Gorkala, Kostermaa, Kunnianiemi,Lahnavalkama, Larjava,

Lohijoki, Matiskala, Miisua, Montrua, Musakanlahti, Noitermaa, Orola, Pattoinen, Porsaanmäki,

Puikkoinen, Pyhäkylä (kirkonkylä), Pölhölä,Rahkajärvi, Rantakylä, Riiska, Rotjanlahti, Ryhmäkylä,

Saapru, Salitsanranta, Sortanlahti, Suhapaarina, Tiitua, Tolsterniemi, Valkeamäki, Vernitsa,

Ylläppää, Yläjärvi.

Mm. Vpl.Pyhäjärvi-Säätiön sivuilta löytyy enemmän tietoa.

https://www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Samoin mm. seuraavista linkeistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäjärvi_Vpl

https://www.luovutettukarjala.fi

https://www.vpl-pyhajarvi.net

https://www.sastamala.topoteekki.fi

Aarno Karimon suunnittelema lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki pystytettiin kirkkoaholle 1936. Se on n.10 metriä korkea ja kivet oli kerätty esi-isien kyntämiltä pelloilta. Sen päälle asetettiin rovasti Kaarle Viikan suunnittelema ja itse takoma lyhty. Sen alkuperäinen malli on Pyhäjärvi-seuran hallussa. Neuvostoliiton aikana patsaasta hävisivät lyhty ja reliefi. Sitä on kunnostettu useaan otteeseen 1990-luvulta lähtien. Aarno Karimon alkuperäisen mallin mukaan tehdyt reliefi ja tekstilaatta kiinnitettiin siihen 2003. Samanlaiset muistomerkit ovat myös Sakkolassa, Metsäpirtissä ja Valkjärvellä.

Vpl.Pyhäjärven epävirallinen perinnevaakuna

Vaakunan kuviot on otettu Pyhäjärven kirkkoaholle 1936 pystytetystä lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin huipulla olevasta lyhdystä, jonka yläpuolella oli Karjalan vaakunakuvio. Idea on rovasti Kaarle Viikan ja heraldisessa muotoilussa avusti heraldikko, graafikko Kaj Kajander, 1989. Vaakunan selitys: Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta, kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi; ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen yläpuolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea pitelee miekkaa, vasen käyrää sapelia; kaikki hopeaa.