Kaipola

 

Kaipolan koulupiirin kylätoimikunta ylläpitää Kaipolan kylän perinteitä järjestämällä Kaipola-tapaamisen vuosittain heinäkuun viimeisenä sunnuntaina ja julkaisemalla 2010 alkaen Kaipola-kalenteria, jonka kansi- ja kuukausikuvina on vanhoja valokuvia Kaipolasta. 

Tälle sivulle päivitämme myös tietoa kylätoimikunnan tapahtumista. Tervetuloa mukaan!

 

Tältä sivulta löydät:

• Tapahtumakalenteri 2024

• Kaipolan koulupiirin kylätomikunta

• Kaipolan kylän esittely

• Tunnettuja kaipolaisia

• Kaipolan kylä elää tietoisuudessamme tänään, 2010-luvulla

• Kaipolan kruununtilojen perinnöksiostot

• Kaipolan koulupiirin sankarivainajat 1939-1944

 

Tapahtumakalenteri 2024

 

Kaipola tiedote no 20 / 2024 lähetettiin sähkö- ja kirjeposteina Kansainvälisenä Naistenpäivänä 8.3.2024. Tiedotteen liitteenä
olivat Kaipola tapaamisen 29.7.2023 pöytäkirja kertomassa edellisen toimikautemme tapahtumista ja tiedoista sekä retkiesite Kotimaan kesäpäiväretkestä Kemiön saareen 25.7.2024.

Kotimaanretken ja Kaipola tapaamisen yhdistäminen kesällä 2024

Kaipolan koulupiirin kylätoimikunnan kokouksessa 5.2.2024 päätetyt asiat:

• tehdään kotimaan kokopäiväretki kohteena Kemiön saari, varapuheenjohtaja Markku Sohlmanin ehdotuksen mukaan
•  retken ajankohdaksi valitaan arkipäivä heinäkuun lopulla
• pidetään Kaipola tapaamisen kokous retkibussissa menomatkalla Kemiöön

Me toimikuntalaiset innostuimme kovasti yhteisestä kesäretkestä: toivotammekin Teidät lämpimästi mukaan toteuttamaan iloisen kesäisen tapaamisen kiinnostavan retken myötä.

Kotimaan kesäpäiväretki Kemiön saareen TO 25.7.2024
Retkiesitteen saa Mairelta

•  retkelle on ilmoittauduttava 30.5.2024 mennessä
• retki toteutuu, kun ilmoittautuneita on 20 henkilöä

Retken mahdollisesti peruuntuessa toimikunnalla on suunnitelma b:nä varaus

• Kaipola tapaamisen pitämisestä
• aika: LA 27.7.2024 klo 12.00–16.00
• paikka: viime kesästä tuttu, Krapi, Rantatie 2 04310 Tuusula 
• kesäkuun alussa lähtee kaikille tarkempi tapaamistiedote

KAIPOLAN KOULUPIIRIN KYLÄTOIMIKUNNAN JÄSENET

Timo Lindroos, kunniapuheenjohtaja Vihdin Tervalammelta

puh. 050 3555 471

timo_lindroos@kolumbus.fi

 

Markku Sohlman, varapuheenjohtaja Vihdin Olkkalasta

Puh. 0400 471 830

markku.sohlman@gmail.com

 

Maire Kaiponen, sihteeri Vihdin Nummelasta

matka- ja valokuva-asiat

puh. 050 3038 328

maire.kaiponen@elisanet.fi

 

Tarja Haili, jäsen Hyvinkäältä

puh. 040 5000 960

hailintarja@gmail.com

 

Tuulikki Kaiponen, jäsen Karkkilasta

puh. 0400 328 9062

 

Kaipolan kylän esittely

 

Kaipolan kylä kuului Viipurin pitäjään ja sijaitsi sen koillisosassa. Naapurikylät

• lännessä Ihantala ja Kilpeenjoki
• idässä ja pohjoisessa Antrean pitäjän Syvälahti
• etelässä Antrean pitäjän Kavantsaaren kylään kuuluva Pyöräsaaren alue Salojärven rannalla

Välimatkat

• Viipuriin n. 20 km
• Ihantalan kirkolle n. 4,5 km
• Kavantsaaren asemalle n. 3,5 km

Kunnallisesti kylä kuului

Viipurin pitäjään = maalaiskuntaan Kylän edustajat kunnallisissa toimissa

• köyhäinhoitohallituksen (v. 1922 alk. köyhäinhoitolautakunta) jäsen 1917 - 1919, 1921: Ju-hana Kattelus, Kytökaipola
• köyhäinhoidon piirimies Eljas Putkonen, Keski-Kaipola, Ollila

Seurakunnallisesti kylä kuului

Viipurin maaseurakuntaan 31.12.1926 asti

• kotikirkko: Viipurin maaseurakunnan kirkko (ent. Dominikaanien eli Mustainveljesten luosta-rikirkko Luostarinkadun ja kauppatorilta nousevan Mustainveljestenkadun kulmassa)
• hautausmaa vuoteen 1925: Ristimäki Viipurissa Kannaksentien varrella

Kylän edustaja maaseurakunnan toimissa

• kirkkovaltuuston jäsen 1920 - 1926: Matti Rantalainen, Keski-Kaipola (toimi myös kylän py-häkoulun opettajana)

Ihantalan seurakuntaan 1.1.1927 alkaen

• kotikirkko: Ihantalan kirkko (ent. Ihantalan kartanon päärakennus, joka kunnostettiin kirk-kosaliksi ja sai länsipäätyynsä kellotornin. Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila vihki uu-den kirkon käyttöön 6.11.1927)
• hautausmaa: Ihantalan hautausmaan uusi osa hankittiin seurakuntalaisten keräysvaroin. Se otettiin käyttöön vuoden 1927 lopulla. Vieressä sijainnut pienempi ns. vanha osa oli pe-rustettu v.1925 Viipurin maaseurakunnan toimesta. Myöhemmin maaseurakunta lahjoitti sen Ihantalan seurakunnalle. Talvisodan aikana tehtiin talkoilla sankarihautausmaa oman seurakunnan sankarivainajien leposijaksi.

Kylän edustaja Ihantalan seurakunnan toimissa

• kirkkovaltuuston jäsen 1927 - 1944: Juhana Kaiponen, Salokaipola

Verotuksellisesti ja oikeudellisesti kylä kuului

Jääsken kihlakuntaan vuosien 1543 ja 1557 maakirjojen mukaan

• Jääsken kihlakunnan historiassa mainitaan Kaipolan kylän kuuluneen hallinnollisestikin Jääsken pitäjään (mihin saakka, sitä lähteet eivät kerro)

Rannan kihlakuntaan vuoden 1727 verorevisiokirjan mukaan

• ko. verotarkastuskirjassa mainitaan, että ”kylä sisältyy Antreaan ja lasketaan kuuluvaksi Viipurin kirkkopitäjään” (Antrean pitäjä syntyi v. 1724)

Rannan kihlakuntaan - ja Viipurin pitäjään – rajakylä Kaipola ilmestyy v. 1728 maakirjoissa (suurin osa muista Viipurin pitäjän kylistä kuului Rannan kihlakuntaan sen perustamisesta lähtien)

Maantiet

Viipurista Kaipolan kautta kulkeva tie on ollut käytössä jo keskiajalla. Tie yhdisti Viipurin Saviniemen kruununkartanoon. Se toimi kalastusoikeuksineen ja viljelyksineen Viipurin linnan (perustettu v. 1293) muonittajana.
Kaipolan kyläkartassa näkyy kylän asutusta myötäilevä vanha maantielinja, joka kulki Kytökaipolan kautta Katajalammen eteläpään ja Tienhaaran talon ohi Gustafssonin mäelle ja siitä Kohtamäen
viertä ohittaen Antrean rajan tuntumassa sijainneet Ellalan, Rintelän ja Marjamäen talot. Rajalta tie jatkui Kavantsaaren asemalle. Vuosina 1934 - 36 valtion ja kunnan kustantamina hätäaputöinä tehtiin tällä tiellä kunnostus- ja oikaisutöitä. Kaipolan kohdalle osui mittavin urakka, Kinnermäen kallioleikkauksen louhintatyö. Oikaisun jälkeen Kytökaipolan ja Antrean rajan talot jäivät syrjään valtatiestä.

Kylän osat ja niissä sijainneet asuinrakennukset (40 taloa, vertaa Kaipolan kyläkartta)

Kytökaipola, Viipurista tultaessa käännyttiin oikealle

• 1 pientila
• 5 maatilan kotipalstat rakennuksineen

Salokaipolaan vievän tien varrella, Viipurista tultaessa käännyttiin Gustafssonin mäeltä vasemmalle, matkaa viimeisille taloille, lähelle Kilpeenjoen kylän rajaa, oli lähes 4 km

•  1 asuntopalsta (Vanhakaipola)
•  1 pientila (Vanhakaipola)
•  7 maatilaa (2 Vanhakaipola, 5 Salokaipola)

Vanhakaipola eli Keski-Kaipola (tai Keskikylä) Salojärvelle vievän tien varrella, käännyttiin Viipurista tultaessa Gustafssonin mäeltä oikealle

•  1 koulurakennus (Vanhakaipola)
•  1 vuokramökki Tuntan maalla
•  1 pientila / asuntopalsta
•  5 maatilaa, yhden tilan päärakennus sijaitsi omalla asuntopalstallaan (1 Vanhakaipola, 4 Salojärventien varrella)

Maantien molemmin puolin; Kaipolan laaksossa ja Kohtamäen syrjässä

• 8 asuntopalstaa
• 1 maatila, jonka asuinrakennus oli vuokrattu
• 1 maatila, jonka asuinrakennus oli purettu ja siirretty Syvälahteen kauppataloksi
• 7 maatilaa

Kylän tilat maarekisteritietojen mukaan 69 tilaa tai palstaa (Lataa luettelo kaikista tiloista ja palstoista tästä)

• 1 koulupalsta
• 10 asuntopalstaa
• 1 asuntopalsta, jonka rakennus lienee purettu
• 3 pientilaa (alle 4 ha)
• 1 maatila, jonka asuinrakennus oli vuokrattu
• 24 maatilaa
• 29 rakentamatonta pelto- ja metsäpalstaa

Tilojen koot

yli 20 ha: 23 kpl
yli 50 ha: 5 kpl
n. 70 ha yhteispinta-ala: 6 isäntää omisti useista tiloista koostuvat alat
yli 90 ha

• yksi isäntä omisti tilan, joka pysyi jakamattomana v:sta 1854 lopulliseen evakkoon lähtöön asti (Tunta, Hannes Kaiponen)
• yksi perhekunta omisti kolmesta tilasta koostuvat alat (Kytökaipolan Kattelukset)

yli 100 ha yhteispinta-ala: 2 perhekuntaa omisti useista tiloista koostuvat alat

• Juho Pullinen yksin, puolisonsa Helenan kanssa ja yksi tila oli Pullisten lasten nimissä
• Juhana Kaiponen yksin ja yhden tilan puolisonsa Anna-Sofian kanssa

Pinta-alat

kokonaispinta-ala 1.241,49 ha

• viljeltyä 312,05 ha
• metsää 929,44 ha

Väestö v. 1937 henkikirjojen mukaan 233 henkilöä

• 113 miestä
• 120 naista

Henkikirjoihin merkittiin tuolloin yli 15 ja alle 63 vuotiaat. Vasta vuodesta 1941 on kaikki kansalaiset merkitty henkikirjoihin.

Kansakoulu

Ennen oman kylän koulutoiminnan alkamista kaipolaisten tiedetään käyneen v. 1899 perustettua Yliveden koulua.

Toiminta

Kylän kansakoulutoiminta alkoi v. 1909 Tuntan isossa tuvassa. Koulu toimi ilman alaluokkia vuoteen 1933 asti, mikä tarkoitti sitä, että lapset saivat alkeisopetuksen ns. tupakoulussa, jota pidettiin vuoroin jonkun talon tuvassa lähitalojen lapsille.

Koulurakennus

Juurikkamäki- nimiselle tontille valmistui vuonna 1913 kaksi luokkahuonetta ja opettajan asunnon käsittävä hirsinen koulurakennus. Rakennustöistä vastasivat oman kylän miehet Herman Kantasen johdolla. Vuonna 1920 rakennus sai ulkolaudoituksen ja samalle se maalattiin kermankeltaiseksi, nurkka-laudat ja ikkunapuitteet saivat ruskehtavan värin.

Opettajat

Helmi Härkönen vv. 1909 – 1911

Eufrosyne Impivaara lukuvuonna 1911 - 1912

Tyyne Heikkilä – v. 1930 alk. Yli - Heikkilä

• syntyi 10.1.1885 Orivedellä ison maalaistalon tyttärenä
• valmistui Jyväskylän seminaarista kansakoulun opettajaksi keväällä 1907
• opettajana syyslukukauden 1907 Oulun kaupungin kansakoulussa
• opettajana 1908 – 1912 Yli-Tornion Kainuunkylän kansakoulussa
• opettajana Kaipolan kansakoulussa syyslukukauden 1912 alusta aina talvisodan evakkoon lähtöön 12.12.1939 asti
• kuoli Orivedellä uuden vuoden päivänä 1970

       

Vas. Ateljeekuva Tyyne Heikkilästä nuorena opettajana vuosisadan alussa. Oik. Tyyne Yli-Heikkilä (nimen muutos 1930) v 1939 Viipurissa. Omaiset kertoivat hänen palanneen joulukuussa 1939 - talvisodan jaloista - kotitilalleen Orivedelle mukanaan vain kuvassa näkyvät laukut.

Tyynen vanhempi sisar Marianne (Maina) Yli - Heikkilä toimi Kaipolan naapurikylän Terävälän- Pihkalan koulun opettajana

Irja Kiesi, jatkosodan vuosina 1942 - 1944

Elli Alatalo, alakoulun opettajana vuodesta 1933, kun oppivelvollisuus saatiin täydelliseksi. Hän opetti alaluokkia myös Terävälän koulussa.

Juho Orava toimi kiertävänä poikien käsitöiden ja voimistelun opettajana.

Koulun johtokunnan puheenjohtajina toimivat

Juhana Kattelus, Kytökaipola

Eljas Putkonen, Keski-Kaipola, Ollila

Koulussa oppilaita v. 1939 yhteensä 41

• yläluokilla 24
• alaluokilla 17

Kaipolan koulupiiriin kuuluivat kylän lisäksi:

Ihantalasta Lähdeahon (”Läheaho”) talo, omistajina Myllyset, matkaa koululle n. 3 km Antrean pitäjän Syvälahden kylästä Syvälahden järven Kaipolan puoleiset talot

• Taipale, omistajat Heikki ja Wilhelmiina Keisa, matkaa n. 1,5 km
• Pyhältö, omistajat Antti ja Tilda Pyhältö, matkaa n. 2 km

Antrean Kavantsaaren kylän, Pyöräsaaren ja Torongin alueella, luonnonkauniilla paikalla Salojärven rannalla, sijainneet neljä taloa

• Suotaipale, omistajat Juho ja Lyydia Ukkonen, matkaa koululle 1,5 km
• Pyöräsaari, omistajat Emil ja Maria Ruoskanen, matkaa koululle 2,3 km
• Autio, omistaja Miina Tanskanen (isäntä Edvart k. 1934), matkaa koululle 3,3 km
• Toronki, omistajat Liinu ja Antti (Edvartin veli) Tanskanen, Salojärven vastakkaisella rannal-la. Avoveden aikaan ylitettiin Salojärvi (n. 500 m) soutaen ja talvella jäätietä myöten, mat-kaa koululle kertyi 3,8 km

Piirikirjasto toimi kansakoulun yhteydessä vuoden 1932 tilastojen mukaan

• kirjoja 392 kpl
• lainauksia 306 kpl
• lainaajia 58 hlöä

Kaupat ja kylän muut palvelut

Kavantsaaren osuusliikkeen jakelupiste

• Ollilan talossa vv. 1926 – 1936
• Gustafssonin talossa 1936 – 1939, talvisodan evakkoon lähtöön asti

Osuusliikkeen ensimmäiseen hallitukseen (merk. kaupparekisteriin 23.4.1908) kuului suutari Antti Henttonen Keski-Kaipolasta
Hallituksen jäseneksi v. 1931 valittiin suutari Matti Henttonen (Antin poika) Keski-Kaipolasta. Myöhemmin kylän edustajana hallituksessa oli Eljas Putkonen, Keski-Kaipolasta, Ollilasta

Yksityisen maakaupan perusti Mikkolan etutupaseen Tiehaara Ville eli Wilhelm Kaiponen. Poi-kansa Martin luotsaamana se toimi muutaman vuoden maantieoikaisun aikana 1930-luv. puolivälin tienoilla

Suutarit: Matti Henttonen (1866 - 1932) Keski-Kaipolassa, Kalliolan talossa teki ja korjasi kyläläisten jalkineet. Jo Matin isän Antin tiedetään toimineen suutarina Kaipolassa.

Räätälit: Aleksander Hanski, Hanski Saska, (1867 - 1922), tuli vävyksi Tienhaaran taloon v. 1894, jolloin hänet vihittiin Tiehaara Lienan eli Helena Kaiposen kanssa. Elina Gustafsson räätälöi miesten vaatteita 1930-luvulla

Ompelijat: Aino Kaiponen (1899 - 1926), Viivi Kaiposen äiti, tunnettiin taitavana naisten vaatteiden tekijänä. Ennen kohtalokasta sairastumistaan hän suunnitteli ompeluliikkeen perustamista Viipuriin. Lyydia Kattelus ompeli sekä miesten- että naistenvaatteita 1930-luvulla. Hän kävi kotiompelijana myös naapurikylissä.

Diakonissa: 1930-luvun alussa Kavantsaaren, Pullilan, Syvälahden ja Kaipolan diakoniapiirit kokosivat voimansa ja palkkasivat diakonissan. Idea ja toteutus lienee ollut Agnes Thesleffin, Kavantsaaren hovin emännän. Toimenhaltijan päätehtävänä oli ko. alueen sairaanhoito.

Diakonissaksi tuli Anna Ruuska Hiitolasta. Asunnoksi hän sai yhden huoneen nk. Verkkosalon talosta Kavantsaarelta, läheltä rautatieasemaa. Diakoniapiirit järjestivät keväisin ja syksyisin myyjäiset, joiden tuotto käytettiin diakonissan toimen ylläpitoon. Lisäksi tarvittiin piiriin kyläläisten lahjoitusvaroja.

Sisar Anna Ruuska muistetaan viehättävänä ja toimeliaana henkilönä, josta piirin kylissä yleisesti pidettiin. Hän tarttui kaikkiin töihin – lypsi lehmätkin tarvittaessa Opettaja Tyyne Yli-Heikkilä ja sisar Anna Ruuska olivat hyviä ystäviä – niin hän vieraili Kaipolassa muulloinkin, kuin vain sairaanhoitotehtävissä.

Harrastustoiminta

Viipurin pitäjän maamiesseura perustettiin 18.9.1899; seura jaettiin koulupiirijakoa noudattaen maamiesseurapiireihin

• Kaipolan maamiesseurapiirin esimiehenä toimi Juhana Kattelus, Kytökaipolasta
• v. 1929 piirijaotuksen tarkastuksen mukaan Kaipolan piiri oli toiminnassa

Seura palkkasi mm. kiertävän karjakon v. 1903 ja myöhemmin maatalousneuvojia ja toiminnanohjaajia, jotka kävivät kylissä esitelmöimässä uusista virtauksista kuten väkilannoitteiden käytöstä, kylvösiementen lajittelusta ja peittauksesta Seuran toimesta perustettiin

• sonniyhdistys, joka toimi Kaipolassa vv. 1910 – 1913. Se hankki I.S.K.- rotuisen sonnin (I.S:K: = itä- suomalainen karja)
• maidonmyyntiosuuskuntia ja tarkastusyhdistyksiä
• osuuskassa Kilpeenjoelle v. 1916, Kaipola kuului sen piiriin
• koneosuuskuntia, mm. ensimmäinen puimaosuuskunta v. 1922 Kilpeenjoelle

Kaipolaan perustettiin vasta 1930-luvun loppupuolella kaksi puimaosuuskuntaa:

• isompi, johon kuului 17- 18 osakasta, toimi kylän Antrean puoleisella laidalla
  • se hankki Esa-merkkisen puimakoneen, jonka käyttövoimana 5 hv BMW-polttomoottori
  • koneen säilytyspaikkana oli Pullisen lato
  • koneenkäyttäjinä toimivat joko Öhmanin Erkki Koivulan talosta Kavantsaaren puolelta tai Pöhön Vilkko Syvälahdesta
• pienempi osuuskunta toimi keskikylällä ja sen konemiehenä oli Kantasen Hermanni Lam-minpään talosta

Kaipolan Martta-yhdistys

Valtakunnallinen Martta-yhdistys perustettiin Suomeen v. 1899. Kaipolan Martat aloittivat syksyllä 1912 opettaja Tyyne Heikkilän toimesta. Hän johti pitkään yhdistystä. Myöhemmin puheenjohtajina toimivat Lyydia Kattelus ja Kerttu Hanski. Vuosikymmenien ajan rahastonhoitajana oli Hanna Gus-tafsson, kunnes ennen sotia tehtävään valittiin Aino Menlös. Martta-toiminta oli vilkasta, suurin osa kylän emännistä ja tyttäristä kuului yhdistykseen. Sen toimesta hankittiin kyläläisten käyttöön

• pitoastiasto, johon kuului neljä tusinaa kahvikuppeja lautasineen ja asetteineen, ruokailuvä-lineitä, kattiloita ja kahvipannuja
• suuri mankeli, joka sijoitettiin koulun tiloihin
• leveät kangaspuut

Sen toimesta järjestettiin

• ompeluseurailtoja ja neuvontakursseja mm. ruuan valmistuksesta, puutarhan hoidosta, säi-lönnästä, kankaankudonnasta ja muista kädentaidoista
• järjestettiin juhlia, mm. jokakeväiset äitienpäiväjuhlat koululla oppilaitten avustuksella olivat
• koko kylän väen liikkeelle saava tapahtuma
• tutustumiskäyntejä naapurikylien Marttayhdistyksiin
• virkistysretkiä Viipuriin ja kauemmaksikin, mm. Imatralla käynti on dokumentoitu yhdessä valokuvassa

Maatalouskerho

Maatalouskerhoaate syntyi 1920-luvun alussa Yhdysvalloissa. Jo v. 1926 Viipurin pitäjään perustettiin Maatalouskerhoyhdistys. Aino Tavast Ihantalasta nimitettiin aluksi Kaipolan kylän kerhoneu-vojaksi, myöhemmin Nina Kurki. Kylän valvojana toimi Hanna Gustafsson.

Kouluikäinen nuori sai kotitilallaan käyttöönsä yhden aarin suuruisen alan, jonka palstaviljelijä itse muokkasi, suunnitteli viljeltävänsä, kylvi tai istutti, ja hoiti koko kasvukauden ajan.

Kerhoneuvojan apua ja vinkkejä tarvittiin ja saatiin viljelyn eri vaiheissa. Hän myös arvosteli palstan kunnon ja antoi arvosanan. Syksyllä sato tuotiin näyttelyyn ja kilpailtiin, kuka kasvattikaan komeimman porkka-nan tai kaalinpään.

Kerhotoiminta ei ollut pelkkää peltotyötä, siihen liittyi myös tutustumisretkiä ja matkoja. Ollila Pentti – Pentti Putkonen - muistaa vierailun Valamon saarella, Tiehaara Taavetin – Taavi Kaiposen - suurin elämys oli Helsingin matka ja Putkosen Selma mainitsee muisteluissaan uinnin meressä Terijoen hiekkarannalla matkalla, jossa käytiin Rajajoella saakka ja samalla nähtiin kaikki Kannaksen pitäjät.

Viipurin pitäjän maatalouskerholaisten kasvukauden urakka huipentui aina syksyisin järjestettyyn yhteiseen arvokkaaseen juhlaan, jossa hyvän ohjelman myötä palkittiin sen kesän pitäjän parhaat palstaviljelijät.

Kanakerho

1920-luvun lopulla Suomessa markkinoitiin uutta italialaista valkoista leghorn- kanarotua. Siihen tutustuttiin erityisissä kanakerhoissa, jotka toimivat Maatalouskerhojen rinnalla. Kerholaiset saivat munia haudotettaviksi ja kuoriutuneet poikaset kasvatettaviksi.

Ainakin Uutelan Mape - Maire Kaipainen - ja Pullisen Tyyne kunnostautuivat kanojen kasvatuksessa. Mairen tiedetään saaneen eräänä vuonna kasvateistaan toisen palkinnon. Talin maatalousnäyttelyssä v. 1929 oli myös Viipurin pitäjän leghorn- kanojen arvostelu. Tyyne Pullisen kanat voittivat kisan.

Palkinnon saajat kutsuttiin presidentti Lauri Relanderin maatilalle Pamppusaareen vastaanottamaan presidentin lahjoittamat palkinnot (I-III) eli komeat leghorn-kukot.

Sekakuoro

Ihantalan kirkon kanttorina v. 1927 aloittanut Väinö Huuhka asui alku vuosina Antti Kaipaisella Ky-tökaipolassa. Hän kokosi kaipolaisista sekakuoron, harjoitti ja johti sitä. Kuorolainen Irja Putkonen kertoo: ”Kuoro oli neliääninen, lauloimme hengellisiä lauluja ja kansan-lauluja. Esiinnyimme kirkossa adventtina, jouluna ja pääsiäisenä. Myös siunaustilaisuuksissa hau-doilla lauloimme”. Kun kanttori Huuhka muutti Ihantalaan, kuoron toiminta hiipui, mutta innokkaimmat laulajat liittyivät Ihantalan kirkkokuoroon.

Kaipolan Kytö – urheiluseura perustettiin v. 1933

• perustava kokous pidettiin Juho Öhmanin tuvassa, Kavantsaaren puolella
• puheenjohtajaksi valittiin Antton Härkönen, hänkin kavantsaarelainen
• seura päätettiin liittää SVUL:ään
  • osa kokouksen osanottajista kannatti TUL:ään liittymistä ja marssi ulos, kun äänes-tystulos selvisi; näin seuran kannatuspohja supistui heti
• seura rekisteröitiin, mutta SVUL:ään se ei liittynyt, vaan jäi sitoutumattomaksi
• uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Putkonen ja sihteeriksi Martti Kaiponen
• rahoitusta varten järjestettiin iltamia Yliveden ja Kilpeenjoen seurataloilla sekä Viskarin la-valla Antrean puolella
• talvella tehtiin hyppyrimäki Katajalammen Putkosen puoleiselle rinteelle
  • tavallisilla puusuksilla hypättiin 14 - 15 m, mäen ennätys oli 17 m
• pieni urheilukenttä, n. 3 - 4 aaria, raivattiin Teräväisen Vilhon mökin alapuolelle, Tienhaaran Lammashakaan, Riihipellon yläniskalle
  • kuulaa työnnettiin, keihästä heitettiin, pituutta ja korkeutta hypättiin
  • juoksulajeja harjoitettiin tiellä, mm. suora tieosuus Tienhaaran riihen kulmasta Tien-haaran navetan päätyyn oli tasan 100 m:n pituinen
• keväisin pidettiin seuran maastojuoksukilpailut ja talvisin hiihtokilpailut
• kilpailtiin niin hiihdossa, eri palloilu- ja yleisurheilulajeissa naapurikyläläisiä vastaan, jonakin kesänä oli seuraottelu Viipurin Toimen Poikia vastaan

 

Tunnettuja kaipolaisia

 

Taidegraafikko, taidemaalari Tapio Haili, s. 4.3.1927 Heinjoella

Tapion isä, Valtion Rautateillä työskennellyt, kattilaseppä Adam Haili osti Juhana Kaipaiselta asuntopalstan ja sillä sijainneen Ala-Anttilan talon 1930-luvun puolivälissä, jolloin Hailin perhe muutti Kaipolaan. Sotien jälkeen Hailit asettuivat Hyvinkäälle.

Tapio Hailin taideopinnot
Vapaa taidekoulu 1949 – 1950
Suomen Taideakatemian koulu 1950 – 1954
Aukusti Tuhkan taidegrafiikan kurssi 1954 – 1962

Näyttelyt
teoksia ensi kerran näytteillä Helsingissä 1952
osallistui lukuisiin yhteisnäyttelyihin vuosina 1952 – 1962
yksityisiä taidenäyttelyitä eri puolilla Suomea ja laajalti
myös ulkomailla vuosien 1954 – 1986 aikana

Palkinnot
III palkinto nuorisofestivaaleilla Neuvostoliitossa 1957
Hyvinkään kaupungin taidepalkinto 1977

             

Vas. Tapio Haili vedostaa puupiirrosta ateljeessaan
Oik. Puupiirros Viipurista, vuodelta 1956

Teoksia kokoelmissa
Lahden kaupungin museo Hyvinkään, Jyväskylän, Joensuun ja Kuopion kaupunkien kokoelmat Suomen Taidegraafikkojen kokoelma Venäjän (ent. Neuvostoliiton), Kiinan ja Australian valtioiden kokoelmat

Muu toiminta

• grafiikan opettaja Hyvinkään taidekoulussa 1978 – 1983
• koulun rehtori 1979 – 1981

Luottamustoimet

• Hyvinkään Taiteilijaseuran puheenjohtaja 1972

Harrastukset: kalastus, lukeminen ja judo

Tapio Haili kuoli äkillisesti 5.10.1986 mökillään Hiittisissä, haudattu kotikaupunkiinsa Hyvinkäälle.

 

Jouko Kattelus

 syntyi 25.7.1923 ja varttui nuorukaiseksi Sakarina tunnetussa talossa Kaipolan keskikylällä. Kuoli 7.5.1999 Tampereella

Suunnistaja, Tampereen KV (=Kilpa Veljet, nyk. Koovee)

• 31 suomen mestaruutta – sis. niin kesäsuunnistuksen kuin hiihtosuunnistuksen henkilökoh-taiset että joukkuemestaruudet
• osallistui 4:ään pohjoismaiden mestaruusotteluun ja 3:een kesäsuunnistus maaotteluun se-kä kahteen hiihtosuunnistus maaotteluun
• osallistui v. 1993 Viipurin linnan 700-vuotisjuhlasunnistukseen, joka juostiin Ihantalan ja Kaipolan maastoissa. Tätä kilpailua Jouko itse arvosti uransa mieluisimpana.

    

Vas. Suunnistaja Jouko Kattelus istuu voittotuolissaan Ruotsissa pidetyn suunnistuksen Suomi- Ruotsi maaottelukisan jälkeen. Kuva on 50-luvun lopulta.
Oik. Jouko Suomi- verryttelypuvussaan 60-luvulla.

 

 

Kaipolan kylä elää tietoisuudessamme tänään, 2010-luvulla

 

Kaipola-tapaamiset

Ensimmäinen tapaaminen kesällä v.1984 Lehmushovissa Riihimäellä, yli 50 osallistujaa

Toinen tapaaminen 20.7.1986 Lehmushovissa Riihimäellä, 53 osallistujaa

Kolmas tapaaminen 28.7.1989 Lehmushovissa Riihimäellä, 42 osallistujaa

• valittiin 1. Kaipola työryhmä: Pentti Putkonen, Reino Pullinen, Viivi Raitolampi, Jouko Kaipainen ja Maire Kaiponen
• päätettiin, että tapaaminen järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisenä sunnuntaina

Tapaamisessa 31.7.1994 valittiin 2. Kaipolan kylätoimikunta (= kirjatoimikunta)

Tapaamisessa 31.7.2000 valittiin 3. Kaipolan koulupiirin kylätoimikunta

• Aimo Kaipainen (pj), Timo Lindroos (siht), Elsi Jaatinen, Kaisa Myntti, Terttu Menlös ja Tuu-likki Kaiponen

Tapaamisessa 25.7.2004 valittiin 4. (nyk.) Kaipolan koulupiirin kylätoimikunta

• Timo Lindroos (pj), Maire Kaiponen (siht), Erkki Kaipainen ja Tuulikki Kaiponen

Tapaamisessa 25.7.2010 valittiin toimikunnan lisäjäseneksi Irmeli Seuna

Tapaamisessa 4.8.2012 valittiin toimikunnan lisäjäseneksi Anna-Maija Karikorpi

Tapaamisessa 1.8.2015 valittiin toimikunnan lisäjäseneksi Outi Lindroos

Tapaamisessa 31.7.2017 toimikunnan jäsenyydestä luopuivat Irmeli Seuna, Anna-Maija Karikorpi ja Outi Lindroos. Toimikunnan lisäjäseniksi valittiin Merja Kaipainen ja Jaana Taipale.

Kotiseutumatkailu

Kaipola-matkailun äiti on Viivi Raitolampi. Ihan ensimmäisen tunnustelumatkan hän teki Viipuriin kesällä 1986, kerallaan mm. Helli Heliniemi

• Ensimmäinen oma bussimatka toteutettiin keväällä 1988. Silloin tutustuttiin vain Viipuriin, Kaipolaan ei vielä saatu lupaa mennä
• Toisella matkalla toteutui monen harras toive: 15.6.1989 pääsimme ensimmäisen kerran Kaipolaan. Inturist´in bussi ja opas avasivat meille Saarelan sillan raja-alue puomin. Kai-polassa saimme viettää 4 tuntia ja paluumatkalla viipyä hetken Ihantalan kirkonmäellä.
• Siitä lähtien vuosittain (parina kesänä kahdesti) on käyty Kaipolassa, aluksi toukokuussa, myöhemmin kesäkuun 1. viikonloppuna
• Viivi Raitolampi kokosi, hoiti matkanjärjestelyt ja toimi matkanjohtajana vuoteen 2005 asti
• Vuodesta 2006 Kaipolan koulupiirin kylätoimikunta on hoitanut matkojen suunnittelut ja toteutuksesta on vastannut Maire Kaiponen

Julkaisut

Kaipolan kyläkartta ilmestyi lokakuussa 1990 Pentti Putkosen toimesta

Kaipola Kylä muistoissamme – kirja kirjatoimikuntaan kuuluivat

• Aimo Kaipainen, puheenjohtaja
• Terttu Menlös, sihteeri
• jäsenet: Kaarina Putkonen, Elsi Jaatinen, Eino Kaipainen, Jouko Kaipainen, Lauri Kaipo-nen, Tuulikki Kaiponen ja Maire Kaiponen

Kirjan toimitti FK Raimo Hanski

• julkistamistilaisuus pidettiin la:na 18.4.1998 klo 13.00 Hyvinkään Veteraanitalolla
• painos 300 kpl
• Kirja on loppuunmyyty

Kuvakalenterit,  joiden kansi- ja kuukausikuvat ovat digitoituja, vanhoja Kaipola-valokuvia

Kaipola Kalenteri 2010, painos 120 kpl, lmestyi 23.10.2009
Kaipola Kalenteri 2011, painos 120 kpl, ilmestyi 5.11 2010
Kaipola Kalenteri 2012, painos 90 kpl, 4-väri, aiheena kotikylämatkat vv 1988 – 2011, ilmestyi 11.11.2011
Kaipola Kalenteri 2013, painos 80 kpl, aiheena hää- ja muut juhlakuvat, ilmestyi 22.11.2012
Kaipola Kalenteri 2014, painos 75 kpl, aiheena kylän taloja, niiden isäntäväkeä ja asukkaita, ilmestyi 22.11.2013
Kaipola Kalenteri 2015, painos 82 kpl, ilmestyi 14.11.2014
Kaipola Kalenteri 2016, painos 81 kpl, aiheena lapsikuvat, ilmestyi 6.11.2015
Kaipola kalenteri 2017, painos 70 kpl, 4-väri, aiheena Kaipolan kyläläiset uusilla asuinsijoillaan, ilmestyi 19.10.2016 40 kpl ja 1.11.2016 30 kpl Kaipola Kalenteri 2018, painos 65 kpl, ilmestyi 7.11.2017

Meneillään olevat projektit

Vanhojen valokuvien digitointi käynnistyi v. 2008 ja jatkuu edelleen

Haaveissa Kuvakirja Kaipolasta Kirja Kaipolan koulupiirin sotaveteraaneista

Maire Kaiponen laati alkuperäisen 15.1.2011, täydennykset ja kuvalisäykset 19.3 2018 

Lähteet:
Kaipolan koulupiirin kylätoimikunnan arkisto
Maire Kaiposen kotiarkisto: Tienhaaran, Mikkolan ja Salokaipolan tiloja koskevat alkuperäiset perukirjat, kauppakirjat, lainhuudot, yms. tiloja koskevat asiapaperit
Maarekisterit Viipurin kunnasta, Viipurin lääniä: Kaipolan kylä N:o 1 Vanhakaipola ja N:o 2 Kytö-kaipola,: hankittu v.1996 Kymenlaakson maanmittaustoimistosta, kopioina Maire Kaiposen kotiarkistossa
Kansallisarkisto Helsinki: Voudin ja läänin tilit (maakirjat, varhaisimmat henkikirjat)
Mikkelin maakunta-arkisto: Luovutetun alueen seurakuntien rippi- ja henkikirjat Julkaisut
Entistä Viipurin maaliskuntaa sanoin ja kuvin, toim. Vilho Ellonen, Juho Laine, J-O. Rauhala, Helsinki 1947
Hyvinkään Karjaiset ry. 1941 – 1991. On aika muistella, Riihimäki 1991
Ihantala sodan ja rauhan aikana. Yliveden koulupiiri, toim. Teuvo Kuparinen, Pieksämäki 1990
Jääsken kihlakunnan historia I - vuoteen 1700, Annikki Ylönen, Forssa 1957
Kaipola - Kylä muistoissamme, toim. Raimo Hanski, Vihti 1998
Pihkala Pihkalanjärvi Terävälä Viipurin pitäjän pohjoiset kylät, toim. Teuvo Moisio, Lohja 1991
Pihkalanjärven Moisiot, Teppo Kuparinen - Markku Moisio - Teuvo Moisio, Pieksämäki 1995
Viipurin pitäjän historia I, Aarre Kopisto – Toivo J. Paloposki, Joensuu 1967
Viipurin pitäjän historia II, Erkki Kuujo – Matti Laakio, Mänttä 1982
Viipurin pitäjän maamiesseura 1899 – 1929, toim. J. Koskenranta, Viipuri 1929
Viipurin seudun Putkoset, Marja-Liisa Putkonen, Vammala 2001

 

Kaipolan kruununtilojen perinnöksiostot

 

Kruununtilan omisti valtio. Talonpoika oli kruunun (valtion) tilalla vuokralaisena. Hallinta- ja asumisoikeuden tilaan hän sai maaherran myöntämällä sijoitus- eli imissiokirjalla.

Hallintaoikeus oli usein perinnöllinen niin kauan kun tilukset ja rakennukset pidettiin kunnossa. Kruununvouti suoritti ajoittain talokatselmuksia, muutoin vuokraajalla oli vapaa käyttö- ja viljelyoikeus, paitsi metsän käytöstä päätti kruunu (valtio).

Kruununtilojen vuokraajat saattoivat vv. 1723- 63, 1765- 73 ja vuodesta 1789 ostaa hallitsemansa tilan perintö- eli verotilaksi. Ostohintana oli kolmen vuoden veron määrä.

Vero- eli perintötila oli yksityisen talonpojan täysin omistama ja hallitsema maatila, josta omistaja maksoi kruunulle (valtiolle) maaveroa. Omistaja saattoi vapaasti myydä tai pantata tilansa.

Verotilan menetti takaisin kruunulle (valtiolle), jos ei pystynyt maksamaan kolmen vuoden veroja.

Lista kruununtilojen perinnöksiostoista

   Voit ladata suomennoksen tästä

 

 

 

Kaipolan koulupiirin sankarivainajat 1939-1944