Seurakuntatoiminta, kirkko ja hautausmaa

Vuonna 1914 Hounin, Järvenpään, Kinteren, Louon, Löytömäen, Nurmin, Tervajärven, Vahvialan ja Vanhakylän kyläkunnat ostivat Rauhamaan hautausmaata varten 2ha:n maa-alueen K Uusitalolta Kintereen kylästä 550 mk:lla. Hautausmaa vihittiin käyttöön 25.3.1915. Elokuussa 1920 kyläkunnat lahjoittivat Rauhamaan itsenäiselle Vahvialan seurakunnalle. Kartta (Maakunta-arkisto, Mikkeli)

Vahvialan kirkko (Kuntala) rakennettiin Viipurista Lappeenrantaan ja Nurmin asemalta Säkkijärvelle johtavien teiden risteysalueelle n 300 m Rauhamaan hautausmaasta lounaaseen maanviljelijä Elias Anttolaisen lahjoittamalle maa-alueelle. Karttapohja teoksesta Vahviala 16 kylää karttoina, Esko Mälkki. (Eero Poikela)

Piirros. Vahvialan uuden seurakunnan väliaikainen kirkko ja kunnan talo. Piirros, julkisivu lounaaseen ja pohjakrs. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari August Kolehmainen. Kirkkosalissa oli 400 istumapaikkaa. Rakennuksen luoteispäässä (kuvassa vas) oli kunnalle vuokratuissa tiloissa kunnantoimiston kansliahuone arkistoholveineen ja suntion asunnon keittiö. Kunnanvaltuuston kokoushuoneena käytettiin seurakuntasalia (=kokoussali). Juustila huhtikuu 1920 (Kansallisarkisto Mikkeli)

Piirros. Vahvialan uuden seurakunnan väliaikainen kirkko ja kunnan talo. Rakennusmestari August Kolehmaisen suunnitelmapiirros, julkisivu luoteeseen, leikkaus ja 2. krs, jossa olivat kunnankirjasto sekä suntion asuntoon kuuluva huone. Juustila huhtikuu 1920 (Kansallisarkisto Mikkeli)

Kirkon perustusten teko aloitettiin helmikuussa 1920, perustukset olivat valmiina huhtikuussa. Terijoelta hankitun huvilan ja paikkakuntalaisten lahjoittamista hirsistä rakennustyön teki Tuomas Ukkola rakmest August Kolehmaisen laatimien suunnitelmien mukaan. Kirkko valmistui syksyllä 1920 ja vihittiin käyttöön 28.11.1920. Hirsirakenteiseksi valmistunut Vahvialan kirkko vuoden 1921 jälkeen ennen rakennuksen ulkopanelointia ja maalausta. (Hilkka Haarajoki)

Vahvialan kirkon hirsiseinät on paneloitu ja liekö jo maalattukin? Rippikoulukuvien perusteella kirkon panelointi tehtii kesän 1924 - kevään 1925 välillä. Kirkon kaakkoispäätyyn on valmistunut kellotapuli. Kirkon portailla ja edustalla ihmisiä. Vahvialan kirkko 1920-luvun loppupuoli (Eija Jykylä)

Kesäiset kirkonmenot ovat päättyneet ja vahvialalaisia, nuoret ja vanhat lähdössä kotikyliinsä jalan, pyörällä ja varmaan hevoskyydilläkin. (Historian kuvakokoelma/Karjalan Liiton kuvakokoelma)

Ilmakuva Vahvialan kirkosta. Kirkko tuhoutui sotatoimien aikana v.1941. Kirkonkello säästyi ja se on nykyään Järvenpään kirkon tornissa. Kuvassa taustalla ylävasemmalla näkyy Rantalan (Vahvelainen Antti ja Hulda) ja Männikön talo (Vahvelainen Emil ja Lydia). Kuvaaja Veljekset Karhumäki Oy Vahviala 15.9.1938

Vahvialan ensimmäisenä kirkkoherrana vuodesta 1920 alkaen oli Jyväskylästä kotoisin oleva Aleksanteri Vehniäinen (28.2.1869 - 2.3.1963). Vahvialaan hän tuli Kubanitsan kirkkoherran virasta Inkerinmaalta. Pidettiinköhän rovasti Vehniäisen 60-v syntymäpäivät vasta kesällä 1929 hänen perheensä asuinpaikassa pitäjän uudessa pappilassa sen valmistuttua vai onko kuva tupaantuliaisista? Vahvialan pappila Kuvaaja Antti Tuomela 1920-luvun loppu (Edwina Goldstone)

Vuodesta 1939 alkaen rovasti Vehniäinen sai väliaikaiseksi apulaisekseen pastori Leevi Virolaisen (Vironmäki). Vironmäki polvistuneena kirkon alttarille. Vahvialan kirkko 1939. Kuvaaja Antti Tuomela (Edwina Goldstone)

Kirkon alttaritaulun Kristuksen ylösnousemus sekä seinillä olevat reliefit oli maalannut Rakkolassa syntynyt taiteilija Matti Ylänne v 1924. Vahvialan kirkko 26.4.1936. (Raija Antila / Mauri Mäkitaipale)

Vahvialan pappilaa rakennetaan. Vahvialan kirkonkylän uusi pappila, kuvaaja Jalmari Lankinen 1928 (Lappeenrannan museot Juha Lankisen kokoelma)

Vahvialan pappilan rakennustyö tuli valmiiksi kesällä 1929. Vahvialan uuden pappilan suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen. Pappilassa asui kirkkoherra Aleksanteri Vehniäinen ja Elli Virolainen (Vironmäki). Vahvialan kirkonkylän uusi pappila, kuvaaja Jalmari Lankinen 1929 (Lappeenrannan museot Juha Lankisen kokoelma)

Seurakunnan johtohenkilöitä Vahvialan pappilan portailla. Vahvialan kirkonkylän uusi pappila, kuvaaja Jalmari Lankinen 1929 (Lappeenrannan museot Juha Lankisen kokoelma)

Seurakunnan johtohenkilöitä Vahvialan pappilan portailla. Vahvialan kirkonkylän uusi pappila, kuvaaja Jalmari Lankinen 1929 (Lappeenrannan museot Juha Lankisen kokoelma)

Näkymä lounaasta Saarijärvelle johtavan tien tuntumasta uuden pappilan suuntaan. Vahvialan kirkonkylän uusi pappila, kuvaaja Jalmari Lankinen 1928 (Lappeenrannan museot Juha Lankisen kokoelma)

Pappilan länsipäädyssä oli sisäänkäynnit kellarikerroksessa oleviin varasto- ja huoltotiloihin. Vahvialan kirkonkylän uusi pappila, kuvaaja Jalmari Lankinen 1929 (Lappeenrannan museot Juha Lankisen kokoelma)

Uuden pappilan itäpäädystä näkymä takapihalle, jossa sisäänkäynnit mm pappilan asuintiloihin. Vahvialan kirkonkylän uusi pappila, kuvaaja Jalmari Lankinen 1929 (Lappeenrannan museot Juha Lankisen kokoelma)

Vahvialalaiset hääparit vihittiin pitäjän omassa kirkossa. Kuvan hääparin morsian on hyvin todennäköisesti Kerttu o.s. Ylärakkola Rakkolasta - eli Antti Ylärakkolan tytär - ja sulhanen on Anton Sorjonen, joka katosi Viipurin taisteluissa kesällä 1944. Pari avioituivat elokuussa 1939. Kuvassa hääparille varattu herra Otto Puustellin upea Graham Crusader henkilöauto, jolla hääpari on jatkanut matkaa häätaloon tai sitä ennen valokuvaan Viipuriin? Taustalla näkyy kirkon luoteispääty ja sen edustalla kansallispukuun pukeutunutta kirkkoväkeä. Vahvialan kirkko 1939 (Pirjo Seppälä ja Maarit Nissinen)

Mikä päivä mahtaakaan olla kun Vahvialan kirkossa vihittiin useita hääpareja. Taustalla näkyy kirkon pääovi ja sen edustalla kirkosta poistuvia hääseurueita sekä toinen hääpari, edellisen kuvan Kerttu ja Antti. Sulhasella vihkiraamattu kädessä ja pitkällä hunnulla pukeutunut morsian kukkakimppuineen. Vahvialan kirkko 1939 (Pirjo Seppälä ja Maarit Nissinen)

Vahvialan kirkko sisäkuva. Koululaiset viettämässä koulun päättäjäisiä kevään jumalanpalveluksessa. 1920-luku. Vahvialan kirkko (Eija Jykylä ja Pirjo Taimisto)

Vahvialan kirkko sisäkuva. Koululaiset viettämässä koulun päättäjäisiä kevään jumalanpalveluksessa. Vahvialan kirkko 1920-luku. (Eija Jykylä ja Pirjo Taimisto)

Sisäkuva Vahvialan kirkosta. Kuva tehty yhdistämällä kaksi kuvaa, joissa koululaisia viettämässä kevätjuhlaa kirkossa. Vahvialan kirkko 1920-luku (Eija Jykylä ja Pirjo Taimisto)

Koululaiset kirkossa. Toisessa rivissä 3. oikealta opettaja Hannes Tuomi (Pekka Liski)

Koululaiset kirkon rappusilla kevätlukukauden päätteeksi järjestetyn jumalanpalveluksen jälkeen. 1930-luku

Kaikenikäistä seurakunnan väkeä kokoontunut Luther-opistokurssien päätöstilaisuuteen Vahvialan kirkkoon. Taustalla vanhempia ihmisiä ja lehtereillä myös väkeä. Kuvasta tunnistettu mm rovasti Vehniäinen ja Martta Mälkki. Vahvialan kirkko 22.10.1931 (Riitta Wallin)

Karjala-lehdessä julkaistu artikkeli Vahvialan kirkossa järjestetystä Luther-opistokurssien päätöstilaisuudesta. (25.10.1931 Karjala n:o 288 s 10. Kansalliskirjaston digitaalinen aineisto)

Kirkko oli seurakunnan hengellisen toiminnan keskus. Luther-kurssin osanottajia. Vahvialan kirkko 1931 (Leena Suomalainen)

Tunnistetut: 19. Hilja Mälkki, 30. kanttori Kälviäinen, 31. Martta Mälkki, 39. Aleksanteri Vehniäinen 44. Johan Ylärakkola

Tyttötapahtuman osallistujia tunnistamattoman kirkon portailla (Pekka Liski)

Kun Vahvialan kirkko oli palanut kesällä 1941 jumalanpalvelukset pidettiin uudessa pappilassa. Kirkonkylä Pappila 1930-luku (Pirkko-Liisa Kurki)