Vanhakylä

Nimensä mukaisesti kylä lienee hyvin vanha asuinpaikka, sillä kylän alueelta on löytynyt esineitä kivikauden ajalta. Pysyvän asutuksen levitessä näille seuduille 800-luvun vaiheilla on runsasvetinen Tervajoki ollut tärkeä kulkutie Myllykoskelle asti. Kylän asutus oli levinnyt joen molemmille puolille kylän kasvaessa. Kylän pinta-ala 1930-luvulla oli 3146 ha, josta viljelysmaata 663 ha, asukkaita oli 622 henkeä. Taloja oli kylän alueella 130, joista maatiloja 100. Kylän lähinaapureina olivat Säkkijärven pitäjä, Tervajärvi, Koskela, Löytömäki ja Tervajoki. Matkaa Nurmin asemalle yli 10 km. Kirkolle noin 10 km. Tervajoelle noin 5 km.

Myllykoskeen rakennettiin 1886 mylly ja saha, mikä oli merkittävä teollisuuslaitos kylälle. Varhaisimpina aikoina on kylässä toiminut mm. tärpättitehdas, saippuatehdas ja useita tervahautoja. Maanviljelys ja karjanhoito olivat pääelinkeinoja, ja kylässä toimi useita käden taitajia mm. muurareita, kirvesmiehiä, puuseppiä, suutareita, seppiä, räätäleitä, partureita, ompelijoita, kunnan kätilö, useita kauppiaita. Kylästä käytiin lastaustöissä ainakin Tervasaaressa ja Uuraassa.

Kylässä toimi oma kansakoulu, joka oli perustettu vuonna 1898. Samana vuonna aloittivat Vanhankylän nuorisoseura Tähkä ja laulukuoro. Työväenyhdistys perustettiin 1905 ja Urheiluseura Elo 1921. Koko pitäjän yhteinen Maamiesseura aloitti 1921. Vapaapalokunta perustettiin Vanhaankylään 1925 ja marttayhdistys 1936.  

Kylä oli syrjässä valtaväylistä, ja tiet olivat huonokuntoisia. Tervajoelta Vanhaankylään tie kulki Mitikan kylänosan kautta Myllykoskelle, jossa oli aikaisemmin kahluupaikka joen yli, myöhemmin silta. Tervahaudan talon kohdalta pääsi joen yli vielä 1800-luvun lopulla, ja joessa oli hevoskärryillä ajettava silta, josta tie kulki Fossin talon lähelle. Kun Foss rakennutti tien Tervajoelle, ei siltaa enää tarvittu. Nurmin asemalle ja kirkolle tie kulki Vanhastakylästä Löytömäen tienhaaraan ja Tervajärveltä tulevan tien kautta.

Kun Säkkijärven pitäjä perustettiin 1545, Vanhakylä kuului hallinnollisesti siihen, mutta kirkollisesti Viipurin maaseurakuntaan. Kun 1600-luvulla alettiin taloille antaa nimiä maaveron määräämistä varten, Vanhastakylästä löytyi 3 taloa, jotka täyttivät ehdot: n:o 1 Kauppila, n:o 2 Ampuja, n:o 3 Mitikka. Kauppilan ja Ampujan tilat olivat kylän isommalla puolella, Mitikan tila Tervajoen ja Säkkijärven rajalla. Tämä tila toimi Ruotsin vallan aikana ratsutilana ainakin 1650-1709 välillä. Uusia sukuja on muuttanut kylään: Aspiset Hauholta, Kupsut Ylämaalta, Käet Kannakselta, Liikkaset Virolahdelta, Koskelaiset muualta Vahvialasta, Sutelat Sippolasta, Tynit Lappeelta, Metsot ja Ihalaiset Säkkijärveltä.

Kun Vahvialan kunta perustettiin1921, valittiin sen ensimmäiseen kunnanvaltuustoon Vanhastakylästä Urho Laisi, Erik Johan Sutela ja Tuomas Ukkola. Myöhemmin valtuustossa olivat myös Santeri Ronimus, Antti Tyni ja Emil Aspinen.

Vanhastakylästä on purettu kaikki rakennukset 1950-luvulla, kylässä ei tiettävästi ole vakituista asutusta, mutta siellä on kaksi venäläistä vapaa-ajan rakennusta. Kylää ja sen elämää on kuvattu monipuolisesti Erkki Ihalaisen toimittamassa, 1992 julkaistussa teoksessa Vahvialan Vanhakylä muistojulkaisu.                                                                                                  

 Veijo Mitikka